Työskennellessä psykologina opiskelijoiden kanssa kohtaa usein tilanteita, joissa nuori on löytänyt alansa, saanut opiskelupaikan ja usein myös aloittanut opintonsa innolla. Silti opinnot saattavat pysähtyä jo ensimmäiseen tai toiseen vuoteen, eikä nuori tunnu etenevän kohti työelämää. Psykologin selvittelyjen jälkeen voi käydä ilmi, ettei syynä ole sen enempää motivaation puute, väärä alavalinta kuin diagnosoitavissa olevat oppimisvaikeudetkaan, vaan se, että itse opiskelun taito ei kanna.
Ammatillisten oppilaitosten arjessa nousee aiempaa selvemmin esiin yksi nuorten siirtymiä hidastava tekijä: puutteelliset opiskelutaidot. Amisbarometri-kyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten 15−29-vuotiaista opiskelijoista 6,2 % koki vuonna 2019 puutteellisten opiskelutaitojen hidastaneen opintojaan. Vuonna 2024 jo joka kuudes opiskelija koki, että omissa opiskelutaidoissa oli opintoja hidastavia puutteita. NEET-termin (Not in Employment, Education or Training) mukainen osuus suomalaisista nuorista on Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen arvion mukaan pysytellyt kyseisinä vuosina tässä ikäryhmässä noin 10 prosentin tasolla.
Opiskelun taito tarkoittaa niitä tietoja, taitoja ja tottumuksia, joilla opiskelija kykenee oppimaan tehokkaasti, itsenäisesti ja tavoitteellisesti eri oppimisympäristöissä. Kyseessä ei ole yksi kyky, vaan joukko toisiaan tukevia osa-alueita, jotka vaihtelevat tavoitteen asettamisesta ja rutiinien muodostamisesta aina keskittymiseen ja muistiinpanotekniikoihin.
Positiivista on, että opiskelutaidot ovat kehitettävissä, ja niitä voidaan vahvistaa harjoittelun ja ohjauksen avulla missä tahansa iässä. Jos opiskelutaitoja tarkastellaan nuorten välineinä selviytyä koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheista, niiden tukeminen voidaan nähdä myös yhtenä keinona ehkäistä NEET-asemaa. NEET-asteen alentaminen ei ole yksinkertainen ilmiö: useat interventiot, kuten työharjoittelu ja yksilöohjaus, ovat perinteisesti vaikuttaneet nuorten työllistymiseen vain rajallisesti, ja meta-analyysin mukaan ero interventio- ja kontrolliryhmien työllistymisessä on ollut vain noin neljä prosenttiyksikköä. Aiemmissa tutkimuksissa kognitiivisten ja käyttäytymiseen liittyvien vahvuuksien tunnistamista on pidetty NEET-nuorten kannalta keskeisenä tavoitteena, mutta opiskelun ja itseohjautuvan oppimisen taitoihin ei ole toistaiseksi juurikaan fokusoitu heille suunnatuissa interventioissa.
Opiskelutaitojen painoarvoa lisää se, että ne eivät ole pelkästään koulu- tai opintovaiheen ilmiö vaan jatkuvan oppimisen elinikäinen perusta. Opiskelun taidon kokonaisuus sisältää olennaisen osan työelämäkompetensseista, koska kyse on suurelta osin samoista taidoista, joita tarvitaan millä tahansa alalla tiedonhankinnassa, ongelmanratkaisussa ja oman työn kehittämisessä. Ajanhallinnalle, itsesäätelylle ja rajatummille opiskelutekniikoille ihanteellinen harjoittelun paikka on koulutuksen aikana, jolloin opiskelun taitoa voidaan tietoisesti rakentaa ja vahvistaa.
On tärkeää, että ammatilliseen koulutukseen sisällytetään opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Lisäksi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että opiskelutaitoja voidaan kehittää itsesäätelyn ja metakognition vahvistamiseen tähtäävien interventioiden avulla. Tämä tarkoittaa, että opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan ja seuraamaan omaa oppimistaan ja valitsemaan ja säätämään oppimisstrategioita tilanteen mukaan. Myös ajanhallintaan perustuva tuki vahvistaa opiskelijoiden oppimisen hallintaa. Lisäksi on havaittu, että kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvat ja mindfulness-pohjaiset menetelmät tukevat opiskelukykyä välillisesti vähentämällä opiskelujännitystä eri tilanteissa.
Vahvat opiskelutaidot tukevat nuoren minäpystyvyyden kokemusta ja oppimisen hallinnan tunnetta, mikä puolestaan lisää alttiutta tarttua uuden oppimiseen myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Tämä on suomalaisen työelämän kannalta keskeistä tilanteessa, jossa jatkuva oppiminen ja osaamisen päivittäminen ovat yhä tärkeämpiä työmarkkinoilla. Näin opiskelutaidot ovat avain nuorten tulevaisuuteen sekä koulutuksen että työelämän näkökulmasta. Niiden vahvistaminen on samalla investointi suomalaisen työelämän kestävään uudistumiseen ja kilpailukykyyn.
Lue Kati Kajastuksen haastattelu täältä: Miksi osa nuorista jää työn ja opintojen ulkopuolelle?