Mullistaako tekoäly rekrytoinnin? Liittyykö tekoälyn hyödyntämiseen riskejä? Entä mihin EU:n uusi tekoälysäädös velvoittaa rekrytoijia?
Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureuduttiin webinaarissa, jonka toteuttivat yhteistyössä Tulevaisuuden työmarkkinat ESR -koordinaatiohanke sekä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen koordinoima ja Ami-säätiön rahoittama Reilu rekrytointi -hanke.
Tiedolla johtamisen asiantuntija (Uudenmaan ELY-keskus) Joonas Karhinen avasi tilaisuuden sekä kertoi käynnissä olevan Tulevaisuuden työmarkkinat ESR-koordinaatiohankkeen (2023-2027) tavoitteista. Suomalainen väestö ikääntyy, työttömyysluvut ovat korkealla, mutta samanaikaisesti pulaa työntekijöistä on useilla aloilla. Suomalaisten työmarkkinoiden kohtaantohaasteeseen onkin tehtävä töitä sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Tulevaisuuden työmarkkinat-hanke tukee julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiota verkostoitumaan ja löytämään ratkaisuehdotuksia kohtaantohaasteen selättämiseksi.
Kohtaannon edistämiseksi tarvitaan myös tietoa siihen vaikuttavista tekijöistä, kuten rekrytointihaasteista ja -käytännöistä sekä työnvälityksen toimivuudesta. Digitalisaatio on muuttanut työllisyyspalveluita ja rekrytointimaailmaa voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana ja nyt erityisesti tekoälyn odotetaan tuovan uusia mullistuksia kentälle. Tästä ilmiöstä kaivataan lisää tietoa: Miten tekoäly tulee muuttamaan osaltaan työnvälitystä ja rekrytointikäytäntöjä sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tähän liittyy? Lisäksi tulee pohtia, miten tiedon avulla voidaan käytäntöjä tekoälyn hyödyntämisessä edelleen parantaa vaikuttavammaksi ja laadukkaammaksi rekrytoinnin eri osapuolten näkökulmista.
Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Lotta Viljamaa jatkoi, että Duunitorin tuoreen kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan tekoäly tulee muuttamaan rekrytointia tulevina vuosina. Myös tekoälyn käyttö työnhaussa on tuplaantunut vuosien 2023–2024 aikana. Työnhakijat hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi hakemusten tekoon, oikolukuun sekä työpaikkailmoituksen analysoimiseen.
Työelämän tutkimuskeskuksen Reilu Rekrytointi- hankkeen tutkija Sami Koivunen (Tampereen yliopisto) kuvasi rekrytoinnin digitalisoitumiskehitystä tutkimustiedon näkökulmasta. Tekoälyn hyödyntämisestä rekrytoinnissa on puhuttu pitkään ja uusia työkaluja julkaistaan suurten lupausten kera. Suomessakin monopoliaseman saavuttanut LinkedIn toimii tekoälyn voimin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että usein työkalujen haasteena on soveltuminen rekrytointikontekstiin sekä yhteensopivuus muun prosessin ja työkalujen kanssa. Tekoälytyökaluihin voidaankin sanoa liittyvän jopa katteettomia lupauksia (Roemmick ym., 2023).
Tunnistettuja mahdollisuuksia ovat kuitenkin esimerkiksi tiedonhaku, tekstien käsittely ja työpaikkailmoitusten editointi. Rekrytoijien on mahdollista kohdentaa personoidumpaa hakijaviestintää sekä analysoida hakemuksia tarkemmin. Koivunen kuitenkin painotti, ettei generatiivinen tekoäly ole toistaiseksi optimaalinen johdonmukaiseen ja systemaattiseen arviointiin.
Tekoälyn haasteista ja jännitteistä jatkoi Reilu rekrytointi -hankkeen tutkija Matti Laukkarinen (Jyväskylän yliopisto). Laukkarinen tiivisti, ettei teknologia ole aina parempi vaihtoehto ihmistyölle. Tutkimusten (Vuori ym., 2025) mukaan yli puolet tekoälyprojekteista epäonnistuu eikä tuota toivottuja tuloksia. Tämä johtuu siitä, että tekoälyyn liitetään usein epärealistisia odotuksia, joiden täyttäminen on nykytyökaluilla vaikeaa. Lisäksi tekoälyn toiminta on vahvasti sidoksissa koulutus- ja lähdedatan laatuun, ja sen käyttö edellyttää käyttäjiltä uusien taitojen omaksumista, mikä vaatii aikaa eikä tapahdu välittömästi.
Käytännön esimerkkeinä Laukkarinen nosti esiin mediassa laajaa huomiota herättäneitä tapauksia syrjivistä ja epäjohdonmukaisista algoritmeista, jotka ovat kohdelleet työnhakijoita epäoikeudenmukaisesti muun muassa iän ja sukupuolen perusteella. Lisäksi Laukkarinen puhui generatiivisen tekoälyn vaikutuksista työnantajien ja työnhakijoiden väliseen luottamukseen. Toistaiseksi tiedämme vielä vähän siitä, miten generatiivisella tekoälyllä tuotetun hakijaviestinnän ja työnhakusisällön yleistyminen vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen rekrytointiprosessissa.
Tilaisuuden lopuksi käytiin keskustelua tekoälyavusteisen rekrytoinnin vastuukymyksistä. Elokuussa 2024 voimaan astuneen EU:n uuden tekoälysäädöksen avulla Euroopan unionista pyritään luomaan alue, jossa tekoälyohjelmistojen valmistaminen ja hyödyntäminen olisi turvallista ja kunnioittaisi ihmisten perusoikeuksia. Työllistämisen tukena käytettävät rekrytointijärjestelmät on luokiteltu suuririskisiksi, koska kyseiset järjestelmät voivat vaikuttaa merkittävästi näitä järjestelmiä käyttävien tuleviin uranäkymiin, toimeentuloon sekä oikeuksiin.” (2024/1689). Tekoälyavusteisten rekrytointijärjestelmien käytössä on myös huomioitava osoitusvelvollisuus eli se, että lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Tähän liittyy myös dokumentointi. Lisäksi säädös painottaa tekoälylukutaidon kehittämisvelvollisuutta. Rekrytoijien on myös informoitava työnhakijoita korkean riskin AI-järjestelmien käytöstä rekrytoinnissa.
Tilaisuuden päätössanoina Koivunen ja Laukkarinen tiivistivät, että
tekoälyn tehokas ja reilu käyttäminen edellyttää meiltä kaikilta tekoälyn luku- ja käyttötaitoja, joita on päivitettävä jatkuvasti. On myös hyväksyttävä, että tekoälyn käyttö tietyssä rekrytoinnin vaiheessa voi vaikuttaa rekrytointiprosessiin jopa negatiivisesti. Tärkeimmässä roolissa kestävässä rekrytointiprosessissa on edelleen ihminen, jolla tulee olla tekoälylukutaitoa ja suunnitelmallinen lähestymistapa rekrytoinnin toteuttamiseen. Nämä edellyttävät kykyä arvioida kriittisesti tekoälysovelluksia, kykyä kommunikoida ja tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.
Lopussa Reilu rekrytointi -hankkeen tutkijat esittelivät tarkistuslistan tekoälyasetukseen liittyen:
Työnantajien on seurattava tekoälyjärjestelmän toimintaa, tunnistettava ja arvioitava siihen liittyvät riskit ja dokumentoitava havainnot ja toimenpiteet
- Työnantajien on tiedotettava hakijoita tekoälyjärjestelmän käytöstä sekä selitettävä sen rooli päätöksenteossa
- Rekrytointipäätöstä ei voi tehdä tekoälyjärjestelmällä ilman ihmisen valvontaa
- Työnantajien on mahdollisuuksiensa mukaan varmistettava, että tekoälyn koulutus-, testi- ja syöttödata on tarkoituksenmukaista, riittävän edustavaa, tarkkaa ja mahdollisimman vähän vinoumia sisältävää dataa.
Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta tai tehdä yhteistyötä Reilu rekrytointi -hankkeen tutkijoiden kanssa? Ole reilusti yhteyksissä!
Sami Koivunen: linkedin.com/in/sami-koivunen
Heidi Lehtovaara: linkedin.com/in/heidilehtovaara
Matti Laukkarinen: linkedin.com/in/mattilaukkarinen
Reilu rekrytointi -hankkeen verkkosivut
Tulevaisuuden työmarkkinat-hankkeen verkkosivut
