Vuoden 2024 myönnössä henkilökohtaisen tutkimusapurahan saanut Minna Franck tutkii korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisongelmien syitä ja työelämäsyrjintää Suomessa.
Olemmeko tiedostamatta luoneet ideaalin suomalaisesta työntekijästä? Miten se mahdollisesti näkyy ulkomaalaisten rekrytoinnissa ja pääsyssä työmarkkinoille?
Helsingin yliopiston kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa väitöstutkimustaan tekevän Minna Franckin tutkimusaihe on varsin ajankohtainen, sillä suomalaisten työnantajien on enenevässä määrin etsittävä osaajia ulkomailta.
– Osaajapulasta huolimatta monilla ulkomaalaistaustaisilla on vaikeuksia päästä suomalaisille työmarkkinoille, Franck sanoo.
Ulkomaalaisiin kohdistuu Suomessa työelämäsyrjintää
Franck on työssään kiinnittänyt huomiota ääneen lausumattomiin taustaoletuksiin, jotka näkyvät integraatio-ohjelmissa ja työvoimapoliittisissa toimissa.
Ulkomaalaisten työnhakijoiden auttamiseksi kehitetyissä hankkeissa keskitytään usein työnhakuvalmiuksien parantamiseen.
– Työnhakutaitojen puutteiden siis oletetaan estävän ulkomaalaisten työnhakijoiden työllistymisen. Tiedämme kuitenkin, että sitä vaikeuttaa myös suomalaisilla työmarkkinoilla esiintyvä syrjintä, jota esimerkiksi Akhlaq Ahmad on vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessaan kuvannut.
Työllistymisvaikeuksien syitä on siis etsittävä myös työnhakijoiden ominaisuuksien ulkopuolelta.
Työelämäsyrjinnän taustalla voi olla tunnistamattomia asenteita
Helsingin yliopiston kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa väitöstyötään tekevä Franck on pohtinut, vaikuttaako työllistymisen ongelmiin mahdollisesti jonkinlainen yleisesti jaettu ajatus siitä, että Suomen työkulttuuri on jollain tapaa muiden maiden työkulttuurista poikkeava, ja ulkomaalaisen työnhakijan tulisi hallita se työllistyäkseen.
– Kysynkin, vallitseeko työelämässä laajasti tällainen implisiittinen kansalaisuuden, kulttuuriin, työn tekemisen tapojen ja arvojen kytkös, joka ehkä vaikuttaa ulkomaalaisiin työnhakijoihin syrjivästi ja ulossulkevasti.
Franck lähestyy kysymystä haastattelemalla tutkimukseensa rekrytoijia ja perehtymällä organisaatioiden rekrytointiin liittyvään kirjalliseen materiaaliin sekä työhaastattelutallenteisiin.
– Analysoin materiaaliani keskustelun- ja jäsenyyskategoria-analyysin keinoin. Niiden avulla voin tutkia tätä kysymystä tavoilla, jotka paljastavat, mitä ihmiset todella tekevät sen sijaan, mitä he sanovat tekevänsä.
Vuoden 2024 myönnössä jaettiin kaksi tutkimusapurahaa. Toinen apurahan saaneista tutkijoista on Reija Ahola, jonka väitöstutkimuksessa selvitetään varhaiskasvatuksen pitovoimatekijöitä, hyvinvoinnin johtamista ja alueellista segregaatiota.
Lue lisää Minna Franckin tutkimuksesta.
Lue lisää Reija Aholan tutkimuksesta.