Yli 55-vuoden ikä katsotaan työllistymisen riskitekijäksi (Työmarkkinatorin työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti, 2024). Alasta riippumatta se pitää johtopaikkaa yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Kauas jäävät riittämätön koulutus, ulkomaalaistaustaisuus tai työkykyyn liittyvä riski.
Voimavaratekijöitä on, silti työttömän erityisen vaikea työllistyä
Ikäsyrjintä on merkittävä ongelma Suomen työmarkkinoilla. Vaikka 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viimeisten 15 vuoden aikana 55 prosentista 70 prosenttiin, pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin verrattuna Suomessa yli 55-vuotiaiden työllistymisaste on matala (Kauppalehti 20.3.2024, Saarinen, 2024). Mikäli ihminen jää työttömäksi yli 55-vuotiaana, hänen on muihin ikäryhmiin verrattuna vaikeampi työllistyä. Uran myöhäisessä vaiheessa työttömäksi jääminen tai osatyökykyisyys johtaa Suomessa hyvin usein työuran päättymiseen (Riekhoff, 2018).
Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että vanhemmilla työntekijöillä on enemmän voimavaroja tuottavia tekijöitä työssään, ja he voivat paremmin kuin työssä olevat nuoremmat ikäluokat (Väänänen ym., 2024). Tietty ikä ei merkitse enää samaa asiaa kuin esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten. Konkareiden työ- ja toimintakyky on parempi. Arjen käsitykset työelämän ikänormeista istuvat kuitenkin tiukassa. Reilun viisikymppisen ymmärretään herkästi olevan jo “työelämän ehtoopuolella” ja lähempänä kuuttakymppiä olevan työnhakijan odotetaan kohtaavan esteitä työllistymisessä.
Mille eliniälle yhteiskuntamme on suunniteltu?
Ikäsyrjintä on merkittävä ongelma Suomen työmarkkinoilla. Vaikka 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut viimeisten 15 vuoden aikana 55 prosentista 70 prosenttiin, pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin verrattuna Suomessa yli 55-vuotiaiden työllistymisaste on matala (Kauppalehti 20.3.2024, Saarinen, 2024). Mikäli ihminen jää työttömäksi yli 55-vuotiaana, hänen on muihin ikäryhmiin verrattuna vaikeampi työllistyä. Uran myöhäisessä vaiheessa työttömäksi jääminen tai osatyökykyisyys johtaa Suomessa hyvin usein työuran päättymiseen (Riekhoff, 2018).S
Myytit kumoon!
Konkarit töihin -hankkeessa tuotetaan tietoa ja ymmärrystä ikääntyneiden työttömien miesten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä. Olemme kiinnostuneita erityisesti viisikymppisten, perus- ja keskiasteen koulutuksen omaavien, pääkaupunkiseudulla asuvien miesten kokemuksista työnhausta ja työllistymisestä. Hanketta valmistellessa löytyi useita työllistymisen esteitä. Koostimme neljä konkarien työllistymiseen liittyvää myyttiä:
- Terveys, työ- ja toimintakyky
- Puutteelliset digitaidot ja muu työelämään liittyvä osaaminen
- Asenteet – työnantajilla, itsellä, työllisyyspalveluissa
- Ikä- ja uraosaamisen puute eri toimijoilla
Toivottavasti pääsemme murtamaan näitä myyttejä ja sitä kautta nakuttelemaan rikki työllistymisen esteitä. Tunnistamme ajan olevan haastava työnhakuun, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön uudet kasvaneet luvut työnhakijoiden määrästä osoittavat (TEM 2024). Esteiden rinnalle tarvitaan puhetta ratkaisuista, joita hankkeessa kokoamme eri toimijoiden, niin miesten, työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden kuin työnantajien, näkökulmista.
_________
Ami-säätiö on rahoittanut Konkarit töihin -hankkeen. Lue hanke-esittely: Konkarit töihin! -hanke selvittää yli 55-vuotiaiden miesten työllistymistä edistäviä tekijöitä – Ami-säätiö
Kuvassa ylhäällä Anne Kallio, alhaalla Elisa Virkola