Missä määrin Suomen pääkaupunkiseutu on muita Pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja jäljessä työttömyysasteiden osalta? Ami-säätiö on julkaissut katsauksen, jossa analysoidaan Pohjoismaisten pääkaupunkialueiden työttömyysasteita ja verrataan niitä keskenään.
Minkälaisia eroja työllisyystilanteissa on pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen välillä?
Ami-säätiö on julkaissut omana tiedontuotantona katsauksen, jonka tarkoituksena on analysoida Pohjolan pääkaupunkialueiden työttömyysasteita pitkän aikavälin trendien valossa ja tarkastella, missä määrin Suomen pääkaupunkiseutu on jäänyt jälkeen verrokkialueista. Tarkastelu rajautuu työttömyysasteisiin, mutta vastaavia vertailuja voidaan tulevaisuudessa tehdä myös työllisyysasteiden tai työvoiman ulkopuolella olevan väestön perusteella. Tutustu katsaukseen tästä: Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla.
Katsauksessa käy ilmi, että Suomen pääkaupunkiseudulla työttömyys on ollut jo pitkään rakenteellisesti korkeammalla tasolla kuin verrokkialueilla tilastointikäytäntöjen maakohtaisista eroista huolimatta. Erityisesti Oslon ja Kööpenhaminan seutuihin verrattuna työttömyysaste on pysynyt Helsingin seudulla huomattavan korkeana, myös talouden noususuhdanteiden aikana
Miksi yli 55-vuotiaiden työttömyys on korkeampaa Suomessa?
Katsaus paljastaa merkittävän haasteen, joka koskettaa erityisesti konkarityöntekijöitä. Suomessa yli 55-vuotiaiden työttömyys on selvästi korkeampaa verrattuna muihin Pohjoismaiden pääkaupunkiseutuihin. Kyse ei ole tilapäisestä suhdannevaihtelusta, vaan syvemmästä rakenteellisesta ongelmasta, joka vaatii perusteellista ymmärtämistä ja toimenpiteitä. Katsaus herättää kysymyksen miksi Helsingin seutu kamppailee tämän haasteen kanssa, kun naapurimaat ovat löytäneet tehokkaampia ratkaisuja konkarityöntekijöiden työllistymisen tueksi?
Mitä rakenteellinen työttömyys tarkoittaa käytännössä?
Rakenteellinen työttömyys syntyy, kun työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa pysyvästi. Toisin kuin suhdannetyöttömyys, joka vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan, rakenteellinen työttömyys säilyy korkeana myös talouskasvun aikana.
Konkarityöntekijöiden kohdalla rakenteelliset tekijät ilmenevät erityisen selvästi. Teknologian nopea kehitys, muuttuvat osaamistarpeet ja työnantajien asenteet luovat esteitä, jotka eivät ratkea pelkästään taloustilanteen paranemisella.
Rakenteellinen työttömyys on kuin palapeli, jossa palaset eivät sovi yhteen: työntekijöiden osaaminen, työnantajien tarpeet ja työmarkkinoiden toiminta eivät kohtaa tehokkaasti.
– Eläkeiän noustessa työvoimaosuudessa entistä useampi on yli 60-vuotias, jolloin tämän ryhmän työttömyysasteen madaltaminen on kriittistä, sanoo Ami-säätiön työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saarinen.
Toiminta pääkaupunkiseudulla keskittyy yhä enemmän palveluihin ja teknologiaan, mikä haastaa perinteisiä toimialoja. Konkarityöntekijät kohtaavat erityisiä haasteita uudelleenkouluttautumisessa ja verkostoitumisessa uusilla aloilla.
Tutustu katsaukseen tästä:
Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla.
Katsaus löytyy myös viitattavassa muodossa: Saarinen, H. (2025). Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkialueilla. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.18300619