Pohjoismaisten pääkaupunkialueiden työmarkkinoihin kohdistuvat pitkän aikavälin muutosvoimat ovat monilta osin samankaltaisia. Väestön ikääntyminen, osaajapula, globaali kilpailu investoinneista, teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä muovaavat työmarkkinoita Oslossa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, samoin kuin Suomen pääkaupunkiseudulla. Tässä katsauksessa tarkastellaan, millaisia haasteita ja kehitystrendejä naapuripääkaupungeissa on tunnistettu ja millainen kuva pohjoismaisista työmarkkinoista tällä hetkellä piirtyy.
Oslo
Norjassa on edelleen kansainvälisesti vertailtaessa korkea työllisyysaste ja matala työttömyysaste, samalla työvoiman saatavuus uhkaa muodostua kasvavaksi pullonkaulaksi alueella. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku vähentävät työikäisen väestön osuutta, mikä tuo paineita nostaa työmarkkinoille osallistuvien määrää ja pidentää työuria. Samoin tarve houkutella Osloon kansainvälisiä osaajia on noussut keskiöön. Norjassa on todettu, että huolimatta ikääntymisen tuomista paineista maa on hyvissä asemissa ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa vahvan taloutensa ja korkean työllisyysasteensa ansiosta.
Norjan pääkaupunkialueella työvoimapula on jo akuutti useilla sektoreilla. Terveydenhuolto, koulutustoimiala, rakennusala ja teollisuus kärsivät osaajavajeesta. Monilla yrityksillä on vaikeuksia löytää oikeanlaista osaamista, ja tämä uhkaa paitsi yritysten kasvua myös alueen houkuttelevuutta investointikohteena.
Norjassa on todettu, että Oslossa olisi paljon hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia, joka voisi vastata osaajapulaan. Muiden kuin työperäisten maahanmuuttajien työttömyysaste on yhä selvästi muuta väestöä korkeampi, vaikka monilla olisi korkeaa koulutusta ja arvokasta työkokemusta. Ongelmat liittyvät etenkin norjan kielen taidon puutteeseen, koulutuksen tunnustamiseen ja sosiaalisten verkostojen vähäisyyteen. Lisäksi Oslossa on edelleen runsaasti NEET-nuoria, eli nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai työharjoittelussa. Norjalaiset raportit nostavat esiin tarpeen syventää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, jotta nuoret saisivat realistisemman kuvan työelämän vaatimuksista ja pääsisivät sujuvammin kiinni työmarkkinoille.
Mielenkiintoinen havainto Norjassa on myös konkarityövoiman kasvava rooli. Monet konkarit haluaisivat työskennellä pidempään, mutta työmarkkinat eivät aina tarjoa riittävän joustavia mahdollisuuksia. Joustavien työaikojen ja etätyömahdollisuuksien kehittäminen voisi auttaa hyödyntämään tämän kokeneen työvoiman paremmin, etenkin tilanteessa, jossa kokonaisuudessaan työvoiman saatavuus kiristyy.
Oslon vahvuudeksi on tunnistettu sen kasvava startup- ja scaleup-ekosysteemi. Vuonna 2023 Oslon seudulla toimi 2890 startup-yritystä (~9970 työntekijää) ja 269 scaleup-yritystä (~14 200 työntekijää). Startupeilla ja scaleupeilla on ollut merkittävä rooli uusien työpaikkojen luomisessa: viime vuosikymmenellä ne vastasivat 15 % yksityisen sektorin työpaikkakasvusta. Innovatiivisten yritysten rooli onkin keskeinen Oslon työmarkkinoiden uudistumisessa. Puhdas energia ja tekoälyn kehitykseen liittyvät uudet teknologiat nähdään Oslossa tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäjinä.
Digitaalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat työelämän osaamisvaatimuksia nopeasti myös Oslossa. Tekoälyn ja robotisaation ennustetaan muuttavan paitsi osaamisvaatimuksia, myös itse työn tekemisen muotoja. On todettu, että yritysten ja työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan pysyäkseen mukana muutoksessa. Tarvitaan enemmän joustavia oppimispolkuja ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Ennusteiden mukaan monilla aloilla työntekijöiltä vaaditaan vuonna 2035 erilaista osaamista kuin tänä päivänä. Uudet digitaaliset ratkaisut voivat keventää työntekijöiden työtaakkaa, tukea päätöksentekoa ja kohdentaa resursseja paremmin. Myös etätyön yleistyminen avaa Oslon alueelle mahdollisuuden palkata osaajia laajemmalta alueelta tai jopa globaalisti, mikä lieventää paikallista osaajapulaa.
Kööpenhamina
Kööpenhaminassa ja Tanskassa työttömyysaste on ollut matala vuodesta 2012 lähtien ja samalla työllisyysaste on noussut. Vain Oslon alueella pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja tarkasteltaessa työttömyys on ollut Tanskan pääkaupunkialuetta matalampaa.
Kööpenhaminan alueella toimii korkeatasoisia yrityksiä teknologian ja biotieteiden aloilla. Kööpenhaminasta on myös tullut yksi maailman johtavista fintech-keskuksista. Myös vihreään siirtymään liittyvillä toimialoilla on vahva jalansija Kööpenhaminassa. Nämä erikoistuneet alat luovat puolestaan työmarkkinoilla kysyntää edistyneille taidoille, mikä korostaa räätälöityjen koulutus- ja harjoitteluohjelmien tärkeyttä näiden tarpeiden täyttämiseksi.
Huolimatta ennätyskorkeasta työllisyydestä Tanskan ja sen mukana Kööpenhaminan alueen teollisuudenalat kohtaavat merkittäviä vaikeuksia osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa. Ongelma ulottuu yksityiseltä sektorilta myös julkiselle hyvinvointisektorille, mukaan lukien sairaalat, koulut ja vanhustenhoito, jotka ennustavat avoimien työpaikkojen määrän kasvavan ja kärsivät jo nyt merkittävästä pulaa ammattitaitoisista sairaanhoitajista, lääkäreistä ja yleisestä terveydenhuoltohenkilöstöstä.
Sekä digitalisaatio että vihreä siirtymä muuttavat nopeasti työmarkkinoiden osaamisvaatimuksia Kööpenhaminassa, mikä edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä sekä yrityksiltä että työntekijöiltä. Tämä vaatii joustavampia oppimispolkuja ja laajempia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Osaamisvajeet ja -pula on jo tunnistettu suuriksi pullonkauloiksi useilla puhtaan energian sektoreilla, mikä uhkaa rajoittaa innovaatioita ja teknologian käyttöönottoa.
Ulkomaalaisen työvoiman on todettu olevan yhä tärkeämpää Kööpenhaminan taloudelle. Ulkomaisen työvoiman kysyntää on vahvaa rakennus- ja liikennealoilla, sekä erityisesti lääketeollisuudessa. Ulkomaalaisen työvoiman merkittävyydestä huolimatta merkittäviä haasteita on edelleen. Suurin ongelma kansainvälisille työntekijöille on ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen, mikä estää heitä hyödyntämästä pätevyyttään. Erityisiä haasteita työllistymisessä on tunnistettu niiden ulkomaalaisten osalta, jotka ovat muuttaneet Kööpenhaminaan puolison töiden vuoksi. Lisäksi on tunnistettu kasvanut riski ulkomaalaisten hyväksikäytölle työmarkkinoilla.
Kööpenhaminassa on tunnistettu konkarityövoiman potentiaali. Yhä useampi tanskalainen haluaa työskennellä eläkeiän jälkeen, ja keskimääräinen eläkeikä on jo noussut. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää joustavampia työjärjestelyjä ja lyhyempiä työaikoja, jotka ovat avainasemassa kokeneen työvoiman houkuttelemiseksi ja pitämiseksi työelämässä. Konkareiden osaamisen entistä parempi hyödyntäminen onkin keskeisiä keinoja ratkaista työvoimapula.
Kööpenhaminassa ja koko Tanskassa on varsin hyvin onnistuttu nuorten integroinnissa työelämään, ja nuorten työllisyysaste Kööpenhaminassa ylittää selkeästi keskimääräiset EU:n luvut. Huolena Kööpenhaminassa on työ ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET). Tanskassa on todettu, merkittävä osuus NEET-nuorista (noin 80 %) kohtaa vähintään kaksi estettä työllistymiselle tai koulutukselle, ja noin 25 prosenttia kohtaa vähintään neljä, mikä osoittaa kyseessä olevan monimutkaisia ongelmia. Tanskassa on myös havaittu, että riittämätön määrä nuoria hakee avoimiin oppisopimuspaikkoihin, joka osaltaan pahentaa työvoimapulaa.
Tukholma
Suur-Tukholman alueella on kunnianhimoinen visio olla Euroopan vetovoimaisin metropolialue vuoteen 2050 mennessä. Alue on taloudellisten lukujen valossa kiistatta Ruotsin talouden veturi ja monella mittarilla Pohjoismaiden johtava kaupunkialue. Tukholmaan onkin keskittynyt ja kehittynyt kansainvälisissä markkinoilla toimivia ja menestyneitä yrityksiä. Innovointi ja investoinnit alueella ovat myös olleet vahvoja tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet myös työmarkkinoihin. Myös alueen menestyksekkäällä startup-kentällä on todettu olevan varsin suuri merkitys Tukholman menestyksen taustalla. Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa Tukholman läänin työllisyysaste on korkealla tasolla, vaikkakin alueella on tarve entisestään nostaa työllisyysastetta.
Tukholmassa on tunnistettu tarve lisätä kasvua korkean tuottavuuden ja jalostusasteen sektoreille. Terveysteknologian, fintech-ja cleantech-sektoreilla muun muassa on ollut kasvua, jota on tarve lisätä entisestään. Tukholman osalta on mainittava myös mittava matkailusektori, joka on edesauttanut monipuolisen palvelusektorin muodostumisen. Vaikka Tukholma on Pohjoismaiden johtava alue monella talouden ja innovaatioiden saralla, tulee alueen houkutella opiskelijoita, tutkijoita, asiantuntijoita, investoijia ja monikansallisia yrityksiä entistä paremmin pärjätäkseen globaalissa kilpailussa.
Vaikka Tukholman työmarkkinat ovat vahvat, ne kärsivät merkittävistä kohtaanto-ongelmista ja osaamisvajeista, jotka hidastavat kasvua. Yrityksille suunnattujen kyselyjen perusteella kohtaanto-ongelma on pahentunut entisestään vuoden 2010 jälkeen. Tukholmassa on suurin työvoimapula kaikista Ruotsin alueista. Suurimmat osaamisvajeet ovat ICT-alalla, terveydenhuollossa, lääketieteessä, biotieteissä ja energia-alalla. Ennusteiden mukaan Tukholmassa työvoimapula tulee pahentumaan entisestään lastentarhaopettajien, ohjelmisto- ja järjestelmäkehittäjien ja erikoissairaanhoitajien ammattiryhmissä vuoteen 2050 mennessä.
Tukholmassa on tunnistettu tarve houkutella korkean osaamistason ulkomaalaista työvoimaa, jossa se kilpailee kansainvälisesti globaaleilla työmarkkinoilla. Tarve ulkomaalaisten osaajien saamiseksi kumpuaa työvoimapulasta ja tarpeesta saada kasvua korkean tuottavuuden ja jalostusasteen sektoreilla. Ruotsissa on tunnistettu tarve poistaa erilaisia byrokraattisia pullonkauloja, jotka liittyvät kansainvälisten osaajien rekrytointiin.
Työvoimapulaan tulee vastata myös lisäämällä konkareiden työllisyysastetta ja kehittämällä jo eläkeiän ylittäneiden työssäkäyntiä. Tärkeäksi on myös tunnistettu osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen, jotta työvoiman osaamistaso pysyy jatkuvasti muuttuvien osaamisvaatimusten tasolla. Julkisen sektorin lisäksi yksityisen sektorin tulisi osallistua aktiivisesti osaamisen kehittämiseen. Yritykset voisivat tarjota enemmän omille työntekijöilleen koulutusta ja luoda oppisopimusohjelmia, joilla nuoria ja alanvaihtajia houkutellaan kasvualoille.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET) osuus on Tukholman läänissä ollut erityisen matalaa jopa koko Euroopan kontekstissa. Tästä huolimatta alueella on todettu NEET-asteen olevan haasteena. Taloudellisten suhdanteiden vaihtelusta huolimatta NEET-aste on ollut suhteellisen tasainen, mikä kertoo siitä, etteivät ongelmat liity pelkästään nuorten ja työpaikkojen kohtaamisen ongelmaan. Sen sijaan taustalla on monimutkaisempia haasteita, kuten sosiaalisia ongelmia ja päihteiden ongelmakäyttöä, etnistä segregaatiota sekä yksilöiden terveydentilaan liittyviä seikkoja.
Tukholmassa on todettu tekoälyn kehityksen, vihreän siirtymän ja kiertotalouden innovaatioiden muokkaavan merkittävästi työmarkkinoiden osaamisvaatimuksia. Muutosten vuoksi tarvitaan teknistä projektiosaamista, suunnittelu- ja toteuttamisosaamista, matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista entistä enemmän. Muutokset luovat uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja toisaalta tarvetta päivittää jo hankittua osaamista ja koulutusta.
Tukholmassa haasteena on ammatillisen koulutuksen taso, joka on koettu heikentyneen, ja opettajaresurssien vähentäminen on siirtänyt koulutusvastuuta liikaa työpaikoille. Tämä vaikeuttaa uusien työntekijöiden kouluttamista aloille, jossa on jo nyt pulaa työntekijöistä.
Samaan aikaan Tukholman työmarkkinoilla haasteena on maahanmuuttajien työmarkkinatilanne. Muista kuin työperäisestä syistä maahan saapuneiden työmarkkinatilanne vaatii muutosta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten tilanne on mainittu ongelmalliseksi. Perhevelvoitteet, kielitaidon puute ja matala koulutustaso on tunnistettu keskeisiksi haasteiksi maahanmuuttajien työllistymisessä. Maahanmuuttajat myös työskentelevät Ruotsissa syntyneitä useammin matalasti palkatuissa työtehtävissä, mikä kasvattaa työmarkkinoiden polarisaatiota.
Suomen pääkaupunkiseutu samassa veneessä
Pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen työmarkkinoiden trendejä tarkasteltaessa nousee esiin monia yhtymäkohtia Suomen pääkaupunkiseudun tilanteeseen.
Kaikissa kaupungeissa, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa työmarkkinoiden pitkän aikavälin haasteita muovaavat samankaltaiset trendit. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku lisäävät painetta täydentää työvoimaa työperäisen maahanmuuton keinoin. Samalla globaalit työmarkkinat kiristävät kilpailua erityisesti korkeasti koulutetusta osaajatyövoimasta. Esimerkiksi ICT-alalla, biotieteissä ja energiasektorilla korkean osaamistason osaajille riittää kysyntää maailmanlaajuisesti. Huomioitavaa on, että kaikki pohjoismaiset pääkaupunkialueet tähtäävät houkutteleviksi kohteiksi kansainvälisille osaajille.
Yhteinen haaste on myös nykyisen työvoiman osaamisen jatkuva kehittäminen. Esimerkiksi tekoälyn nopea kehitys, robotisaatio sekä vihreä siirtymä edellyttävät uutta osaamista ja elinikäistä oppimista kaikilla aloilla. Lisäksi eri kaupungeissa on tunnistettu tarve hyödyntää kokeneemman työvoiman osaamista ja mahdollistaa työssä jatkaminen myös eläkeiän jälkeen. Kaikissa Pohjoismaissa onkin kiinnostusta lisätä eläkeiän ylittäneiden työssäkäyntiä, kuin myös panostaa siihen, että työllisyysasteet pysyvät korkeina myös yli 60-vuotaiden ikäluokassa ennen vanhuuseläkkeen alkamista.
Huolta herättää nuorten jääminen työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tämä on yhteinen huoli kaikissa Pohjoismaissa. NEET-nuorten aseman parantaminen on nähty keskeisenä osana kestävää työmarkkinakehitystä, ja kaikissa Pohjoismaissa on tehty lukuisia toimenpiteitä koulupudokkuuden ehkäisemiseksi ja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Ikäluokkien pienentyessä on pidettävä huolta, että kaikki nuoret pääsevät kiinnittymään työelämään.
Kiertotalous ja kestävä kehitys sekä näiden ympärillä oleva teknologiasektori ovat nousseet keskeisiksi kehityssuunniksi. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuissa, mikä ohjaa investointeja korkean jalostusasteen, ympäristöystävällisiin ja resurssitehokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Samalla myös finanssisektori ja ICT-alat ovat paikkoja kasvaa entisestään. Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitäminen edellyttää vahvaa talouskasvua ja korkeaa tuottavuutta. Pienistä kotimarkkinoista johtuen Pohjoismaiden on kilpailtava ja pärjättävä kansainvälisesti, mikä painottaa erityisesti korkean tietotaito-, innovaatio- ja teknologiaosaamisen merkitystä pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Laadukkaat koulutusjärjestelmät ja väestön korkea koulutustaso ovat keskeisiä elementtejä innovointiin sekä investointeihin ja tämän kautta muun muassa yhä vahvemman startup-ekosysteemin kehittämisessä.
Lisäksi työmarkkinoiden epävarmuustekijät ovat lisääntyneet ja nämä tekijät on tunnistettu kaikissa Pohjoismaissa. Globaalit kriisit voivat heijastua paikallisesti. Esimerkiksi kauppasodan kiristyminen tai geopoliittiset jännitteet voivat nopeasti vaikuttaa kysyntään tietyillä aloilla ja jopa synnyttää äkillisiä työttömyyspiikkejä.
Talouskasvu, tuottavuuden kasvu ja työllisyysaste ovat jo pitkään olleet Suomen pääkaupunkiseudulla muita pohjoismaisia pääkaupunkialueita jäljessä, työttömyysasteen ollessa Suomessa korkeammalla tasolla. Lisäksi muiden Pohjoismaiden julkisen talouden huomattavasti Suomea parempi tila mahdollistaa vahvemmat panostukset talouskasvun ja työllisyyden tukemiseen Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Kirittävää siis riittää Suomessa, ja tarve entistä rohkeammille ja ennakkoluulottomammille ratkaisuille pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden positiivisen muutoksen vauhdittamiseksi on ilmeinen. Tässä työssä Ami-säätiö haluaa olla osaltaan edistämässä positiivista muutosta valitsemillaan painopistealueilla.
Tämän blogin lähteinä on hyödynnetty muun muassa kaupunkien kauppakamareiden, työllisyysviranomaisten, hallitusten ja ministeriöiden sekä elinvoimasta vastaavien kaupunkiyksiköiden julkaisuja. Lisäksi lähteinä on käytetty korkeakoulujen tuottamia tulevaisuuden arvioita sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan lehdistössä julkaistuja artikkeleita.
Lue lisää pohjoismaisista työmarkkinoista tietosivuiltamme.
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueille (ami.fi/avustukset).