Minkälainen on työyhteisö, joka työskentelee pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden myönteisen muutoksen eteen? Tässä kirjoituksessa avaamme Ami-säätiön arkea.
Eloisuus ja valo leikkivät toimiston seinillä
Helsingin ydinkeskustaan 1888 valmistuneen talon ylimmässä kerroksessa sijaitsee toimisto, jonka ensivaikutelma on kodikas ja valoisa. Seinillä roikkuu värikkäitä, abstrakteja tauluja, jotka aurinkoisina aamuina antavat toimistolle eloisan ilmeen.
Täällä Ami-säätiön seitsenhenkinen tiimi kokoontuu tiistaisin ja keskiviikkoisin. Viikon muina päivinä osa työskentelee etänä ja osa toimistolla. Joustotyöaika antaa valinnanvaraa ja helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Noin kahdeksalta toimistolle saapuvat yleensä assistentti Marjut Numminen ja ohjelmajohtaja Anna-Maija Aalto. Numminen laittaa kahvin tippumaan. Se, joka haluaa kylmää vettä, joutuu valuttamaan hanaa hetken ennen kuin vesi on tarpeeksi viileää. – Parasta toimistoon saapumisessa aamuisin on rauha, joka toimii kontrastina Helsingin keskustan hektisyydelle, sanoo Numminen.
Yhteisiä keskusteluita kahvikupin äärellä, brunsseja ja ideointia
Toimistopäivinä yhteiset lounaat ja kahvikupin äärellä käydyt keskustelut rakentavat luottamusta ja yhteistä ymmärrystä. Yhteinen kahvitauko iltapäivällä on yksi onnistuneimmista menneen vuoden aikana tehdyistä lisäyksistä työpäiviin.
Tauolla laitamme työasiat syrjään ja usein keskustelu lähtee yllättäviinkin suuntiin. Olemme esimerkiksi vertailleet pääkaupunkiseudun asuinalueita ja muistelleet ensimmäisiä työpaikkojamme eri vuosikymmeniltä, 1980-luvulta alkaen.
– Hauskinta oli, kun keskustelimme kummituksista. Keskustelu lähti toimistomme sijainnista vanhassa talossa, naurahtaa korkeakouluharjoittelija Axel Nordbäck.
Pidämme muutaman kerran vuodessa yhteisiä brunssihetkiä ja ideointimaanantaita toimistolla, joissa käsitellään tiettyä teemaa yhdessä. Olemme esimerkiksi kehittäneet käsitystämme yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ohjelmajohtaja Aallon ja viestinnän asiantuntija Gweal Monykuanyn opastuksella. Mielenkiintoista on myös ollut perehtyä tekoälyn mahdollisuuksiin työmarkkinatiedon asiantuntijan Henry Saarisen johdolla.
Työntekijöitä kuunnellaan ja hyvästä toiminnasta palkitaan
Ami-säätiö pitää neljä kertaa vuodessa yhteisiä työpaikkakokouksia, joissa käsitellään tiimin kesken henkilöstöasioita. Jokaisella työntekijällä on omat vuositavoitteet, joita käydään säännöllisesti läpi one to one -palavereissa toimitusjohtajan kanssa. Näitä kahdenkeskisiä palavereita pidetään kahden viikon välein.
– Meillä on maltillinen tulospalkkiojärjestelmä, jonka tavoitteet perustuvat säätiön strategiaan. Ami-säätiön työntekijät saavat tämän lisäksi valita itselleen mieluisia työsuhde-etuja, kertoo toimitusjohtaja Juha Post.
Panostus yhteisiin hetkiin, palkitsemiseen ja työsuhde-etuihin on kannattanut. Tämän vuoden Great Place To Work -työtyytyväisyyskyselyssä Ami-säätiö sai kaikilla fokusalueilla yli 90 % tulokset. Olemme siis mitatusti hyvä paikka työskennellä!
Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on aito osa arkea
Jokainen työntekijä on suorittanut DEI-asioita (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, inkluusio) käsittelevän verkkovalmennuksen ja nostamme aihetta säännöllisesti esiin kokouksissamme.
Keskusteluiden kautta olemme oivaltaneet, että erilaiset kokemukset voivat tuottaa sokeutta toisten kokemille asioille. DEI-ajattelu on auttanut meitä asettumaan toisten ihmisten asemaan. Olemme esimerkiksi käsitelleet vammaisten ihmisten työelämäsyrjintää.
Työyhteisöstämme ei puutu moninaisuutta. Meillä on töissä eri-ikäisiä ja taustaisia henkilöitä sekä myös eri äidinkieliä puhuvia ihmisiä. Monimuotoisuus ja sen ymmärrys on hyödyksi, kun käsittelemme pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin liittyviä asioita. Pääkaupunkiseutu on väestöltään Suomen moninaisin alue.
Nuori työyhteisö, suuret mahdollisuudet
Ami-säätiön toiminta on yhä suhteellisen nuorta. Meillä ei ole ”aina tehty näin” -perinnettä ja meillä on lupa kokeilla ja kehittää. Tämä tuo vastuuta, mutta myös aidon tilaisuuden rakentaa jotakin merkityksellistä.
– Meillä on hyvä yhteiskehittämisen kulttuuri ja pienessä työyhteisössämme jokainen pääsee mukaan esimerkiksi riskienhallintaan ja osaamistarvekartoitukseen liittyvään työskentelyyn. Töissä oppii hyvin laajasti erilaisista aihealueista, joita säätiön toimintaan liittyy, pohtii ohjelmatyön asiantuntija Mari Oksanen.
Lisäämällä perinteisen työskentelyn oheen muita yhdessäolon muotoja, kuten ideointimaanantaita sekä taukoja toimistopäivien aikana, olemme pystyneet parantamaan työyhteisömme yhteishenkeä. Kannustimilla ja eduilla olemme pystyneet lisäämään työn tavoitteellisuutta.
– Se, että viihtyy työkavereidensa kanssa, vie työelämässä pitkälle. Olemme Ami-säätiössä ylpeitä siitä, että olemme pystyneet rakentamaan ainutlaatuisen työyhteisön, jossa ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana, viestinnän asiantuntija Gweal Monykuany tiivistää.
Tutustu tiimiin tarkemmin: Yhteystiedot – Ami-säätiö
Haluatko pysyä ajan tasalla? Tilaa uutiskirjeemme: Tilaa uutiskirje
Tutustu Ami-säätiön rahoittamaan hankkeeseen, jossa kehitettiin DEI-verkkovalmennus: Hanke: Verkkovalmennus inkluusiosta ja yhdenvertaisuudesta työelämässä – Ami-säätiö
Lue meistä lisää: Meistä – Ami-säätiö