Suomen tuntemattomat ihmisoikeuspuolustajat #RohkeusMuutokseen
Maahanmuuttokeskusteluun ylipäänsä liittyy paljon erityyppisiä pelkoja. Toivon kuitenkin, että huolimatta Suomen tietynlaisesta eristyneisyydestä lisäisimme ymmärrystämme ja osaamistamme muista kulttuureista.
Suomessahan eri etnisyyksiä on oikeasti todella vähän. Meidän yrityksessä käyvät ulkomaiset vierailijat ovat jopa olleet järkyttyneitä sitä, miten vähän täällä näkyy muita kuin suomalaisia. Itse asun maaseudulla ja huomaan, että puheissa toistuu usein pelko siitä, että ulkomailta tullaan ja viedään meidän työt. Tai sitten ollaan huolissaan siitä, että ei osata tehdä töitä eri kulttuurista olevan ihmisen kanssa.
Maahanmuutto näkyy tulevaisuudessa ihan kaikkialla yhteiskunnassa, myös täällä maaseudulla. Suomessa ollaan moneen maahan verrattuna hyvin tietoisia maailmasta ja maantieteestä, koska koulutustaustamme on niin korkea. Lähtökohtaisesti meillä on myös todella hyvä kielitaito ja valmiudet vaikka mihin.
”Maahanmuutto näkyy tulevaisuudessa myös täällä maaseudulla.”
Yksityinen sektori on erittäin tärkeässä roolissa, koska yrityksillä on paljon mahdollisuuksia tehdä muutosta, etenkin, jos haluaa kansainvälistä bisnestä. Oman näkemykseni mukaan silloin kannattaa jo alusta alkaen ottaa mukaan eri taustoista tulevia ihmisiä. Ehkä tulevaisuudessa oikeasti kilpailemme kansainvälisistä osaajista.
Meillä on vuosien varrella ollut jonkin verran ulkomaisia opiskelijoita työharjoitteluissa. Työllistimme vastikään kansainvälisen harjoittelijan. Se oli silmiä avaavaa. En ole sitä ennen täysin ymmärtänyt, kuinka vaikeaa Suomessa on työllistyä, vaikka olisi hyvät paperit ja kovaa osaamista. Hän teki meille markkinaselvitystä Lähi-Idän alueelle, ja se on valtava rikkaus. Emme olisi pystyneet vastaavaan.
Toivoisin todella, että voisin itse palkata enemmän kansainvälisiä osaajia. Vaikka meillä ei ole töissä maahanmuuttajia, globaalisti tiimissämme on ihmisiä eri kansallisuuksista. Meidän yhteinen kielemme on englanti, mikä ei ole useimman äidinkieli. Se on aiheuttanut joskus myös haasteita, mutta kaikesta olemme selvinneet avoimuudella ja ymmärtämisellä.
”Ihmisten yhteen tuominen laajemmin kuin vain työelämässä on todella tärkeää.”
Kokemukseni on, että avoimuus ja ystävällisyys vie pitkälle, eikä kielikysymystä kannata pelätä. Sitä tulisi itse asiassa systemaattisesti haastaa; jos on kaksi tasavahvaa osaajaa, niin palkattaisiin lähtökohtaisesti se vieraskielinen samoin kuin tulisi palkata nainen.
Ihmisten yhteen tuominen myös laajemmin kuin vain työelämässä on todella tärkeää. Siinä vaiheessa, kun ymmärtää toisten taustoja paremmin, hälventyy moni muukin ongelma.