Yli 55 vuoden ikä mielletään yhä usein työllistymisen riskitekijänä: jos ihminen jää työttömäksi tässä vaiheessa uraansa, työllistyminen vaikeutuu ja työura saattaa katketa ennenaikaisesti. Konkarit töihin! Yli 55-vuotiaat suomenkieliset miehet työnhakijoina – Työllistymisen mahdollistajat -hankkeessa haluttiin kuitenkin tarkastella sitä, mitkä tekijät mahdollistavat työllistymistä, eikä vain esteitä.
Hanke toteutettiin pääkaupunkiseudulla. Haastateltavina olivat työnhakijat ja työllistyneet konkarimiehet, työllisyyspalveluiden työntekijät sekä työnantajien ja henkilöstöpalveluyritysten edustajat. Hankkeen loppuseminaarissa marraskuussa kuultiin alustavia tuloksia ja keskusteltiin konkarityöllisyyden kehittämisestä.
Konkareiden työllistymistä edistäviä tekijöitä ja alustavia tuloksia – työpariajattelulle kannatusta yleisössä
Vates-säätiön asiantuntija Anne Kallio esitteli hankkeen Konkarit töihin! alustavia tuloksia tilaisuudessa. Hänen mukaansa työmarkkinakeskustelu painottuu usein työllistymisen esteisiin, vaikka tutkimustieto kertoo paljonkin konkareiden vahvuuksista. Hanke keskittyi siksi konkareiden työllistymistä edistäviin tekijöihin.
Työnhakijat kuvasivat hankkeen haastatteluissa työllistymistä edistäviksi tekijöiksi
työnhaun laajentamisen ja jouston palkkatoiveissa sekä yrittäjyyden näkemisen varteenotettavana vaihtoehtona. Työllisyyspalveluiden henkilöstö toi esille kokemuksen, suunnitelmallisuuden ja työllistämisen tukien merkityksen.
Työnantajat puolestaan kuvasivat konkarit työyhteisöä tasapainottaviksi ja työtä vakauttaviksi työntekijöiksi. Työyhteisötaidot nousivat selkeänä vahvuutena.
– Konkareiden kokemus saa arvoa etenkin silloin, kun työnantaja itse on konkari, Kallio totesi.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten sukupolvien välinen työpariajattelu voisi tukea osaamisen jakamista. Moni koki, että tätä käytäntöä ei hyödynnetä tällä hetkellä riittävästi tai pitäydytään vanhassa mestari-kisälli-ajattelussa, vaikka kumpikin osapuoli olisi saamapuolella.
– Olemme kenties hukanneet jotakin olennaista, kun tällainen työpariajattelu ei elä vahvemmin työelämässä, yleisöstä kuului.
Helsingin työllisyyspalveluissa konkarimiehet näkyvät omana ryhmänään
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen valotti tilaisuudessa sekä yleisiä näkymiä työllisyyteen että konkareiden tilannetta erikseen verraten sitä Pohjoismaihin. Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita konkarityöllisyydessä, mutta on toisaalta kasvattanut työllisyysastetta tässä ryhmässä 2000-luvun alun 45 prosentin työllisyydestä nykyiseen 71 prosenttiin. Suurimmat erot koulutustaustan mukaan katsottaessa on keskiasteen koulutetuilla miehillä pohjoismaisittain verrattuna.
Mahdollisina selittävinä tekijöinä Pylkkänen pohti sitä, että Suomessa koulutusaste on muita Pohjoismaita matalampi, osa-aikatyötä on muissa Pohjoismaissa enemmän tarjolla, julkisen sektorin osuus työllistäjänä on muissa Pohjoismaissa suurempi. Suomessa myös terveitä elinvuosia on odotettavissa vähemmän.
Helsingin työllisyyspalveluiden johtava asiantuntija Hanna Huumonen toi tilaisuudessa esiin, että Helsingin työllisyyspalveluissa yli 50-vuotiaat suomenkieliset miehet ovat nousseet tilastojen piilosta erityisryhmäksi: heitä on noin 7 500, työttömyyden mediaanikesto on 3,5 vuotta ja he edustavat noin 16 prosenttia kaikista Helsingin työttömistä työnhakijoita. Peruskoulutaustaisia näistä on 18 prosenttia, ylioppilastaustaisia 11 prosenttia ja 20 prosentilla on korkeakoulututkinto. Tekniikan ammatillinen koulutus on 15 prosentilla. 16 prosentilla ammatti on tuntematon, mikä Huumosen mukaan voi viitata myös työkyvyttömyyteen.
Nyt työllisyyspalvelut tarkastelevat Huumosen mukaan tätä ryhmää mahdollisena erityisryhmänä, jolle olisi tulevaisuudessa tarjolla tälle räätälöityjä palveluita.
Konkareilla paljon hyviä ominaisuuksia
Hankkeessa haastatellut tahot kuvasivat konkarimiehiä kokeneiksi, rauhallisiksi ja luotettaviksi työntekijöiksi. jotka työnhakutilanteessa ovat usein uudessa tilanteessa. Itsensä kehuminen voi tuntea vieraalta, mieluummin konkarimies puhuu itse työstä.
Kallio totesi, että eri haastateltavat ryhmät painottivat konkareista hieman eri asioita, vaikka kaikki painottivatkin kokemusta. Haastatteluissa esiin nousi mm.:
- Työnantajille sitoutuneisuus ja luotettavuus olivat avainasemassa.
- Työnhakijat ja työllistyneet kuvasivat työnhakua uutena ja toisinaan haastavana tilanteena.
- Työllisyyspalveluissa painotettiin työkyvyn ja terveyden merkitystä.
Yhteistyöllä uutta ymmärrystä ja käytännön toimia
Hankkeen toteuttivat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö. Molemmille kohderyhmä oli uusi, ja yhteistyö yhdisti osaamista ikääntymisen ja työllisyyden kysymyksistä. Analyysi jatkuu edelleen, ja loppuraportti julkaistaan alkukeväästä. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan koulutuspakettia.
Potentiaalia on myös työmarkkinoiden laidoilla
Ami-säätiö rahoitti hanketta, sillä konkarityöttömyyden nujertaminen on yksi pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden olennaisista haasteista. Yli 50-vuotiailla on haasteita päästä takaisin työmarkkinoille ja työttömyys osuu kohdalle. Työmarkkinoiden laidoilla on muun muassa erityisesti suhdannevaihteluista kärsiviä ryhmiä, joilla työmarkkinoille kiinnittyminen on vähäisempää sekä kokonaan työvoiman ulkopuolella olevia.
Tutustu työmarkkinatiedon sivuihin konkarityöllisyydestä pääkaupunkiseudulla ja Pohjoismaissa:
Lue blogimme aiheesta: Konkarit töihin! – Ami-säätiö
Lue hankkeesta lisää: Konkarit töihin! -hanke selvittää yli 55-vuotiaiden miesten työllistymistä edistäviä tekijöitä – Ami-säätiö
Ohjelmatyön sivut: Ohjelmatyö – Ami-säätiö
Hankerahoituksen sivut: Hankerahoitus – Ami-säätiö
Työmarkkinatietoa konkarityöllisyydestä: Konkarityöllisyys Pohjolassa – Ami-säätiö