NEET-nuori tarkoittaa henkilöä, joka ei ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Suomessa NEET-nuoriksi lasketaan 15-29-vuotiaat, joista jopa 11% on työmarkkinoiden ulkopuolella. Ilmiön taustalla on moninaisia syitä koulutushaasteista mielenterveysongelmiin. Pitkittynyt NEET-tilanne voi johtaa syrjäytymiseen ja vaikuttaa negatiivisesti sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointiin. Tutustu, miten NEET-nuoria voidaan tukea tehokkaasti.
NEET-tilanteessa oleva nuori on henkilö, joka ei ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa (Not in Employment, Education or Training). Käsite kuvaa erityisesti nuoria, jotka ovat jääneet työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle. NEET-tilanne voi johtua monista eri tekijöistä kuten koulutuksen keskeytymisestä, työllistymisen vaikeuksista tai henkilökohtaisista elämäntilanteista. Ilmiö on tärkeä työmarkkinoiden monimuotoisuuden ja nuorten työllistymisen kannalta. Lue lisää NEET-nuorista täältä: NEET-nuoret Pohjolassa – Ami-säätiö.
Ami-säätiö rahoittaa hankkeita ja tutkimusta, jotka liittyvät työmarkkinoiden kohtaannon, monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Nämä ovat ohjelmatyömme painopisteitä. Vuonna 2026 olemme erityisen kiinnostuneita tutkimuksista ja hankkeista jotka liittyvät erillisteemaamme, eli täsmätyökykyisten nuorten pääsyyn työmarkkinoille, joka on monimuotoisuuden painopisteen alateema.
Mitä NEET-nuori tarkoittaa ja miten käsite määritellään?
NEET-nuori tarkoittaa nuorta, joka ei ole työelämässä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Lyhenne NEET tulee englannin kielen sanoista ”Not in Employment, Education or Training”.
Suomessa NEET-tilanteessa oleviksi nuoriksi lasketaan yleensä 15-29-vuotiaat henkilöt, jotka eivät ole työssä, opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai ole työharjoittelussa. Tilastokeskus ja eurooppalainen tilastoviranomainen Eurostat seuraavat NEET-nuorten määrää säännöllisesti osana työmarkkinatilastoja.
NEET-käsitteen tarkoituksena on tunnistaa ne nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että NEET-tilanteessa oleva ryhmä on hyvin monimuotoinen. Siihen kuuluu esimerkiksi:
- Työttömiä työnhakijoita
- Opintonsa keskeyttäneitä nuoria
- Työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria, jotka eivät aktiivisesti hae töitä
- Nuoria, jotka hoitavat kotona lapsia tai omaisia
- Nuoria, joilla on terveydellisiä haasteita
NEET-tilanteessa oleminen voi olla väliaikaista, kuten välivuoden pitämistä ennen jatko-opintoja, tai pidempiaikaista, jolloin riski syrjäytymiseen kasvaa.
Miksi nuori päätyy NEET-tilanteeseen?
NEET-tilanteeseen päätymiseen vaikuttavat monet yksilölliset, rakenteelliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Taustalla on usein monimutkaisempi kokonaisuus kuin pelkkä oma valinta tai motivaation puute. Tyypillisiä syitä NEET-tilanteelle ovat:
Koulutukseen liittyvät tekijät ovat merkittävä syy NEET-tilanteen taustalla. Näitä ovat esimerkiksi koulutuksen keskeyttäminen, heikko koulumenestys tai vaikeus löytää sopivaa opiskelupaikkaa. Monilla NEET-nuorilla on negatiivisia kokemuksia koulumaailmasta, mikä voi vähentää motivaatiota jatkaa opintoja.
Työmarkkinoihin liittyvät haasteet kuten nuorisotyöttömyys, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työkokemuksen puute vaikuttavat merkittävästi NEET-tilanteen syntyyn. Nuorten on usein vaikeampi päästä työmarkkinoille, ja ensimmäisen työpaikan löytäminen ilman aiempaa työkokemusta voi olla haastavaa.
Terveydelliset ja sosiaaliset tekijät kuten mielenterveysongelmat, vammat, päihteiden käyttö, oppimisvaikeudet tai sosiaaliset haasteet voivat vaikeuttaa koulutukseen tai työelämään kiinnittymistä. Myös perhetausta ja sosioekonominen asema vaikuttavat riskiin päätyä NEET-tilanteeseen.
Lisäksi palvelujärjestelmän puutteet kuten riittämätön ohjaus ja tuki siirtymävaiheissa (esimerkiksi peruskoulusta toiselle asteelle) voivat johtaa NEET-tilanteeseen. Jos nuori ei saa riittävästi tukea kriittisissä siirtymävaiheissa, riski pudota järjestelmien ulkopuolelle kasvaa.
Miten NEET-tilanne vaikuttaa nuoreen ja yhteiskuntaan?
NEET-tilanteella on merkittäviä vaikutuksia sekä nuoren itsensä että laajemmin yhteiskunnan kannalta. Nuoren näkökulmasta pitkittynyt NEET-tilanne voi aiheuttaa monenlaisia haasteita:
Yksilön hyvinvointiin NEET-tilanne vaikuttaa usein kielteisesti. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleminen voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin, itsetunnon heikkenemiseen ja sosiaalisen verkoston kaventumiseen. Pitkittyessään tilanne voi aiheuttaa tai pahentaa mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.
Tulevaisuuden työuran kannalta NEET-jaksot ovat haasteellisia. Mitä pidempään nuori on työelämän ulkopuolella, sitä vaikeampaa työmarkkinoille kiinnittyminen myöhemmin on. Työhistoriaan jäävät aukot voivat vaikeuttaa työllistymistä ja vaikuttaa negatiivisesti tulevaan ansiotasoon.
Yhteiskunnan tasolla NEET-tilanteessa olevien nuorten suuri määrä aiheuttaa merkittäviä haasteita:
Taloudellisesti NEET-nuoret merkitsevät yhteiskunnalle sekä suoria kustannuksia (esim. sosiaaliturvaetuudet) että epäsuoria kustannuksia (menetetyt verotulot ja työpanos). Työvoiman ulkopuolella olevat nuoret vähentävät työmarkkinoiden dynamiikkaa ja voivat pahentaa työvoimapulaa.
Sosiaalinen kestävyys vaarantuu, jos merkittävä osa nuorista jää yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle. Tämä voi lisätä eriarvoisuutta, heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että NEET-tilanne ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä tai ongelmia. Monille se on väliaikainen vaihe elämässä, josta siirrytään myöhemmin koulutukseen tai työelämään.
Millä keinoilla NEET-nuoria voidaan tukea?
NEET-nuorten tukemiseen tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisiä ratkaisuja, sillä ryhmä on hyvin heterogeeninen. Toimivia tukikeinoja ovat:
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tehokkaimpia NEET-tilanteen välttämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi varhainen puuttuminen koulunkäynnin ongelmiin, opinto-ohjauksen vahvistaminen ja sujuvat siirtymät koulutusasteiden välillä. Erityisesti peruskoulun ja toisen asteen välinen siirtymä on kriittinen vaihe, jossa tarvitaan vahvaa tukea.
Yksilölliset ja kokonaisvaltaiset palvelut ovat tärkeitä jo NEET-tilanteessa oleville nuorille. Näitä ovat esimerkiksi:
- Matalan kynnyksen ohjauspalvelut kuten Ohjaamo-toiminta
- Etsivä nuorisotyö, joka tavoittaa palvelujen ulkopuolella olevia nuoria
- Työpajatoiminta, jossa voi vahvistaa työelämätaitoja
- Kuntouttava työtoiminta ja muut sosiaalipalvelut
Koulutuksen joustavuuden lisääminen auttaa monia NEET-nuoria. Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt, käytännönläheisemmät opiskelumuodot ja yksilölliset opintopolut voivat madaltaa kynnystä koulutukseen hakeutumiselle. Myös oppisopimuskoulutus ja muut työn ja opiskelun yhdistävät mallit ovat toimivia ratkaisuja.
Työelämään siirtymisen tukeminen esimerkiksi palkkatuen, työkokeilujen ja mentoroinnin avulla on tärkeää. Nuorten työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemista ja nuorten työllisyyttä edistävää politiikkaa.
Tärkeintä NEET-nuorten tukemisessa on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan nuoren elämäntilanne kokonaisuutena.
Ami-säätiön ohjelmatyön tavoitteena on edistää monimuotoisuuden, kohtaannon ja työhyvinvoinnin vahvistumista pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla. Tähän työhön kuuluu olennaisesti myös NEET-nuorten tilanteen parantaminen ja työmarkkinoiden monimuotoisuuden edistäminen. Jos haluat tietää lisää työstämme katso etusivultamme ajankohtaiset teemamme: Ami – Myönteistä muutosta pääkaupunkiseudun työmarkkinoille!, tai ota meihin yhteyttä.
Lue NEET-tilanteessa olevista nuorista lisää täältä: NEET-nuoret Pohjolassa – Ami-säätiö
Lue täsmätyökykyisyydestä täältä: Täsmätyökykyisyys – Ami-säätiö
Tutustu Ami-säätiön hanke- ja tutkimusrahoitukseen täältä: Yleistä rahoitushausta – Ami-säätiö
Lue ohjelmatyömme painopisteistämme täältä: Painopisteet – Ami-säätiö