Kotona lapsiaan hoitavista maahanmuuttajaäideistä puhutaan usein osana ratkaisua työvoimapulaan, mutta heidän arjestansa ja omista ajatuksistaan tiedetään edelleen vähän. Usein esiintyy toiveita nopeuttaa tämän ryhmän työelämäsiirtymiä. Ovatko pitempään kotona lapsiaan hoitavien kotivanhempien nopeammat siirtymät työhön realistisia ja jos ovat, niin mitä pitäisi muuttaa kohderyhmän näkemyksistä käsin?
Kotona lapsiaan hoitavista maahanmuuttajaäideistä puhutaan usein osana ratkaisua työvoimapulaan, mutta heidän arjestansa ja omista ajatuksistaan tiedetään edelleen vähän. Usein esiintyy toiveita nopeuttaa tämän ryhmän työelämäsiirtymiä. Ovatko pitempään kotona lapsiaan hoitavien kotivanhempien nopeammat siirtymät työhön realistisia ja jos ovat, niin mitä pitäisi muuttaa kohderyhmän näkemyksistä käsin?
Tätä kysymystä pohdittiin työpajassa, jonka lopputulemien pohjalta Ami-säätiö teetti selvityksen kohderyhmäymmärryksen syventämiseksi. Kilpailutuksen voitti E2 Tutkimus, joka esitti tarkemmaksi kohderyhmäksi somalitaustaisia kotivanhempia. Selvitys perustuu somalitaustaisten äitien ja järjestötyöntekijöiden haastatteluihin.
– Isossa kuvassa selvitys liittyy mielenkiintomme työvoiman ulkopuolella oleviin erityisesti silloin, kun tästä ryhmästä halutaan töihin, mutta eri syistä polku työelämään on tavallistakin vaativampi, valottaa ohjelmajohtaja Anna Aalto selvityksen taustoja.
– Vaikka nyt työttömyys on iso haaste, pidemmällä ajalla kohtaamme väestöennusteiden mukaan kuitenkin taas työvoimapulaa. Siksikin kaikkien töihin haluavien osaamisen saaminen käyttöön ja kasvuun on tärkeää. Aalto jatkaa.
Oman yhteisön tuki isossa roolissa
Somaliyhteisössä hoivavastuut perheissä kasautuvat äideille, mikä vaikeuttaa työelämään kiinnittymistä – vaikka halua työntekoon on. Suuret lapsiluvut, tukiverkostojen puute ja perheiden sukupuolittunut työnjako pitävät monia äitejä kotona pitkään. Toisen polven äidit ovat työllistyneet paremmin, ja myös isät osallistuvat lastenhoitoon aiempaa enemmän.
Monella äidillä on kuitenkin vähän kontakteja kantaväestöön, mikä hidastaa suomen kielen oppimista ja vaikeuttaa integroitumista työmarkkinoille. Samaan aikaan monelle somaliyhteisö tarjoaa tukea ja kannustusta, joka voi olla ratkaisevaa esimerkiksi opiskeluun tai työnhakuun hakeutumisessa – jopa merkittävämpää kuin viranomaistuki. Osalle työllistymiseen liittyvät palvelut ovat vieraita.
Varhaiskasvatus nähdään tärkeänä, mutta siihen liittyy epäluuloja
Äidit tunnistavat varhaiskasvatuksen hyötyjä sekä itselleen että lapsilleen. He arvostavat erityisesti päiväkodin roolia kielen ja kulttuurin oppimisessa. Osalle varhaiskasvatus voi tarjota myös mahdollisuuden suunnata itse työelämään tai opintoihin.
Samalla monet suhtautuvat siihen myös varauksella. Osa äideistä pelkää, että lapsi vieraantuu omasta kulttuuristaan tai kohtaa ymmärtämättömyyttä. Moni kokee, ettei varhaiskasvatuksen kentältä saa riittävästi tietoa tai tukea, mikä luo epäluottamusta ja voi viivästyttää lasten osallistumista hoitoon – ja äitien omia työelämäpolkuja.
Äitien myönteiset kokemukset varhaiskasvatuksesta ja sen hyödyistä leviävät usein nopeasti somalien verkostoissa. Siten ne heijastuvat laajemminkin varhaiskasvatusta koskeviin mielikuviin. Näin on myös syrjintään ja rasismiin liittyvien kokemusten osalta.
Halua töihin on, esteet ovat silti suuria
Äideillä on vahva halu päästä työelämään, kun hoivavastuut sen mahdollistavat. Samalla he kokevat, että suurperheen äitiys voi heikentää heidän asemaansa työnhaussa. Myös maahanmuuttajiin kohdistuvat kielteiset asenteet huolettavat. Työelämän mahdollisuudet näyttävät kapeilta.
Kaikki jo työelämään siirtyneet selvityksen äidit työskentelevät joko ikäihmisten kotihoidossa tai varhaiskasvatuksessa. Vaikka näillä aloilla on ollut työvoimapula, polut työhön ovat olleet mutkikkaita.
Lisää aiheesta:
Tutustu selvitykseen: Suomen somaliäitien kokemukset arjestaja työmarkkinoille kiinnittymisestä
Tutustu hankkeeseen: Hanke: Pidempään kotona lapsiaan
hoitaneiden maahanmuuttajataustaisten vanhempien työelämäsiirtymien nopeuttaminen – Ami-säätiö
Tutustu tilastotietoon työvoiman ulkopuolista: Työvoiman ulkopuolella olevat – Ami-säätiö