Työperäinen maahanmuutto on ollut viime vuosina keskeinen tekijä Suomen työllisyyden kasvussa. Tässä blogissa tarkastelen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta muuttaneiden asemaa tuoreiden, vuosien 2023–2025 Maahanmuuttoviraston toimittamien tilastojen pohjalta, mistä maista työntekijät saapuvat ja mille toimialoille he sijoittuvat.
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku
Suomen työllisyyden kasvu on viime vuosina ollut pitkälti maahanmuuton ansiota. Ilman työperäistä maahanmuuttoa työllisten määrä olisi jo kääntynyt laskuun, vaikka työuria on onnistuttu pidentämään. Samalla inhimillinen pääoma hupenisi, mikä heikentäisi pitkän aikavälin kilpailukykyämme.
Vuodesta 2016 lähtien Suomen luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen: syntyneitä on vuosittain vähemmän kuin kuolleita. Uudenmaan maakunnassa syntyneiden määrä ylittää vielä toistaiseksi kuolleiden määrän, mutta ero on vuosi vuodelta kaventunut, syntyneiden määrän alittaessa pian kuolleiden määrän. Tämä kehitys luo kasvavaa painetta varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Ami-säätiön ohjelmatyössä onkin tunnistettu, että työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton onnistuminen on kriittinen osa tulevaisuuden työmarkkinoiden kestävyyttä pääkaupunkiseudulla. Katsomme, että pääkaupunkiseudun tulee olla entistä vetovoimaisempi paikka ulkomaalaisille osaajille tilanteessa, jossa osaajia haluavat myös muut kaupungit globaalisti.
Kysymys on yhteispohjoismainen. Kuten aiemmassa Suunnanetsijä-blogissa on todettu, myös Oslossa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa väestön ikääntyminen ja laskeva syntyvyys muovaavat työmarkkinoiden pitkän aikavälin haasteita. Samalla globaalit työmarkkinat kiristävät kilpailua erityisesti korkeasti koulutetuista osaajista.
Vaikka työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto ei yksin ratkaise työmarkkinoiden osaajapulaa tai ratkaisen taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen haasteita, on työperäisen maahanmuuton merkitys on kasvussa. Myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu, osa- ja täsmätyökykyisten työmarkkinaosallistumisen kehittäminen sekä nuorten haasteet työelämään kiinnittymisessä edellyttävät samanaikaista huomiota. Työmarkkinat ovat kompleksinen ilmiö, jonka haasteita on mahdotonta ratkaista suoraviivaisilla tai yksinkertaisilla ratkaisuilla. Omalta osaltaan Ami-säätiö edistää työmarkkinoiden positiivista muutosta ohjelmatyömme kolmen painopisteen kautta.
On kuitenkin syytä muistaa, että pelkät luvut eivät kerro koko totuutta. Jotta työperäinen maahanmuutto pääkaupunkiseudulla olisi kestävää, on tärkeää huomioida myös työolojen ja työsuhteiden laatu. Maahanmuuttajat ovat usein yliedustettuja prekaareissa työsuhteissa: määräaikaisissa, osa-aikaisissa ja vuokratöissä. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön kasvanut riski työmarkkinoilla on tunnistettu haasteeksi, esimerkiksi työoloihin ja palkkaukseen liittyen. Lisäksi työttömyyden kohdatessa uudelleen työllistyminen voi olla haastavaa, erityisesti kielitaidon puutteiden vuoksi.
Maahantulon perusteet
Maahantulon perusteilla tarkoitetaan syitä, joiden vuoksi henkilö voi tulla Suomeen ja saada oleskeluluvan EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tullessa. Yleisimpiä perusteita ovat työ, opiskelu, perhesiteet, elinkeinonharjoittaminen ja paluumuutto. Lisäksi turvapaikka ja tilapäinen suojelu ovat muita maahantulon perusteita. Maahanmuutosta puhuttaessa onkin tärkeää määritellä, mistä kulmasta aihetta kussakin yhteydessä tarkastellaan. Työmarkkina-asemalla on niin ikään yhteys maahantulon perusteisiin. Tässä blogissa tarkastelen aihetta työperäisen oleskeluluvan saaneiden osalta. Tämän vuoksi esimerkiksi ukrainalaiset tilapäistä suojelua hakeneet eivät näy tilastoissa. EU:n sisäinen muuttoliike ansaitsee oman tarkastelunsa, mutta tässä blogissa keskitytään EU:n ja ETA-maiden ulkopuoliseen työperäiseen maahanmuuttoon. Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin neljästä perusvapaudesta, joten tätä olennaista osa-aluetta ei voida jättää huomiotta puhuttaessa työperäisestä maahanmuutosta kokonaisuutena.
Lähtömaat ja sijoittuminen pääkaupunkiseudulle
Tarkasteltaessa EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa vuosina 2023–2025, nousee esiin viisi keskeistä lähtömaata: Filippiinit, Intia, Venäjä, Kosovo ja Kiina.
Sijoittumispaikkakuntien osalta tilanne vastaa pääkaupunkiseudun kaupunkien väkilukua. Helsinkiin sijoittuu eniten työperäisiä maahanmuuttajia, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen sijoittuessa suuruusjärjestyksessä seuraaviksi. Helsinki on selvästi vetovoimaisin, kun hakemukset suhteutetaan asukasmäärään: jokaista tuhatta helsinkiläistä kohden tulee noin 10,6 työperusteista hakemusta. Espoo (7,0/1 000) ja Vantaa (5,2/1 000) seuraavat perässä. Kauniaisen suhteellinen luku jää hyvin pieneksi, koska hakemuksia kertyy vain muutamia vuodessa.
Helsinkiin myös sijoitutaan tasaisesti eri lähtömaita tarkasteltaessa. Espoo puolestaan on vuosina 2023-2025 saanut muuttoa erityisesti Intiasta ja Kiinasta. Vantaa-painotteisia ryhmiä Espooseen verrattuna ovat erityisesti Aasiaan ja Lähi-itään linkittyvät kansalaisuudet, kuten Japani, Etelä-Korea, Hongkong.
Hakemusvolyymi on ylivoimaisesti suurin Aasiasta (n. 6 900 hakemusta) ja toisena Euroopasta (n. 3 100). Afrikka on kolmantena (n. 600). Muut mantereet jäävät selvästi pienemmiksi. Euroopan (EU:n ja ETA-maiden ulkopuoliset) hakemukset suuntautuvat Helsinkiin vielä selvemmin (yli 70 %). Espoon paino korostuu hieman Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta erot ovat pieniä pienten absoluuttisten määrien vuoksi.
Käsittelyperusteet
Maahanmuuttoviraston toimittamien tietojen mukaan hakemusten käsittelyperusteet kyseisessä tilastossa ovat olleet: erityisasiantuntija, harjoittelija, kansallinen tutkija, kausityö, muu työnteko, sisäinen siirto, Suomessa tutkimuksen tai tutkinnon suorittanut, työntekijän oleskelulupa, urheilu ja valmentaminen sekä yrittäjyys.
Työntekijän oleskeluluvat ovat olleet 59,7 % kaikista hakemuksista, erityisasiantuntijalupien noustessa lähes viidennekseen (19,1 %). Tutkintoon/tutkimukseen perustuvat kanavat (Suomessa tutkinnon/tutkimuksen suorittaneet + tieteellinen tutkimus) muodostavat yhteensä noin 15 %. Loput perusteet, kuten sininen kortti, muu työnteko, urheilu, kansalliset tutkijat, sisäiset siirrot, harjoittelija- ja kausityövaihtoehdot jäävät alle 3 % kukin
Kansalaisuuksien profiilit vaihtelevat selvästi käsittelyperusteittain: Filippiinit, Kosovo ja Uzbekistan korostuvat työntekijäluvissa, kun taas Intia ja Venäjä korostuvat erityisasiantuntijoissa. Erityisasiantuntijoiden luvissa Intia johtaa (1 816), Venäjä kakkosena, ja mukana Kiina sekä Yhdysvallat. Suomessa tutkinnon/tutkimuksen suorittaneet Venäjä ja Vietnam kärjessä, Bangladesh ja Filippiinit nousevat myös tilastoista esille tässä ryhmässä.
Toimialoille sijoittuminen
Tilastojen kautta voidaan myös tarkastella työperäistä maahanmuuttoa toimialoittain. Erityisasiantuntijoiden hakemukset kohdistuvat selvästi korkean osaamisen IT- ja tutkimustoimialoille. Ohjelmistot ja konsultointi sektoreina muodostavat yhdessä yli kolmanneksen kaikista erityisasiantuntijoiden hakemuksista. Muita keskeisiä toimialoja ovat kustannustoiminta, elektroniikkavalmistus, tieteellinen tutkimus, tietopalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi. Käytännössä tämä tarkoittaa digitaalipalveluita, korkeaa teknologiaa ja asiantuntijapalveluita
Työntekijöiden oleskeluluvan perusteella Suomeen tulevat puolestaan työllistyvät pääasiassa kiinteistön- ja maisemanhoitoon sekä siivous-, kiinteistö- ja viherhoitopalvelualoille.
- Kiinteistön- ja maisemanhoidossa korostuvat Filippiineiltä ja Kosovosta tulevat työntekijät. Myös Bangladesh, Nepal ja Ukraina näkyvät merkittävästi. Venäjän rooli on maltillinen.
- Ohjelmisto- ja konsultointialalla Intia erottautuu selvästi, yli 1 200 hakemusta kertoo selkeästä asiantuntijakeskittymästä. Seuraavina tulevat Venäjä, Kiina ja Filippiinit, mutta muiden maiden osuudet jäävät marginaalisiksi.
- Ravitsemistoiminnassa Nepal ja Vietnam nousevat vahvasti esiin. Filippiinien ja Intian osuudet ovat myös merkittäviä, ja Kiina näkyy erityisesti ravintola-alalla.
- Talonrakentamisen kentässä korostuvat Kosovo, Uzbekistan ja Ukraina. Bangladesh ja Venäjä näkyvät pienemmässä mittakaavassa, mutta selkeästi.
- Työllistämistoiminnassa, kuten vuokra- ja henkilöstöpalveluissa, Filippiinit ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Myös Venäjä, Uzbekistan, Bangladesh ja Nepal erottuvat joukosta.
Lähteet:
- Sitra: Väestöennusteet ja talouden tulevaisuus.
- TEM: Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa.
- Tilastokeskus: Syntyvyys laski tilastohistorian matalimmalle tasolle vuonna 2023.
- Tilastokeskus: Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla.
- Väestöliitto: Tilastoja syntyvyydestä.
- Ojala Satu, Pyöriä Pasi, Jakonen Mikko: Maahanmuuttajat prekaarina työvoimana.
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueille (ami.fi/avustukset).