Henkilökohtaisia tutkimusapurahoja voi hakea 1.12.2025–30.1.2026 välillä. Apurahoja voidaan myöntää sekä väitösvaiheen että post doc -vaiheen tutkimuksiin, jotka kohdistuvat säätiön ohjelmatyön painopistealueisiin.
Henkilökohtaisia tutkimusapurahoja myönnetään yksityishenkilöille tieteelliseen tutkimukseen. Apurahoja voidaan myöntää sekä väitösvaiheen että post doc -vaiheen tutkimuksiin, jotka kohdistuvat säätiön ohjelmatyön painopistealueisiin – osaaminen ja kohtaanto, monimuotoisuus työmarkkinoilla sekä työhyvinvointi. Vuoden 2026 erillisteemamme on nuorten täsmätyökykyä työmarkkinoille, johon odotamme myös mielenkiinnolla tulevia apurahahakemuksia.
Nuorten täsmätyökykyisyydessä kyse ei ole marginaalisesta aiheesta, vaan ilmiöstä, jossa leikkaavat työelämän monimuotoisuus, koulutuksen saavutettavuus, palvelujärjestelmän rakenteet ja asenteiden muuttuminen. Täsmätyökykyisyys ei ole vain terveys- tai työkykykysymys. Se on ennen kaikkea kysymys mahdollisuudesta siitä, kenen osaamista osataan työmarkkinoilla hyödyntää, ja ketkä jäävät tuen katveeseen.
Ami-säätiön näkökulmasta täsmätyökykyinen tarkoittaa yksilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään – usein hyvin arvokas osa – tiettyyn tehtävään tai toimintaympäristöön. Se ei ole diagnoosi vaan suhteellinen tila. Yksi tärkeimmistä huomioista säätiön teemasivulla Täsmätyökykyisyys Pohjolan työmarkkinoilla
onkin, että täsmätyökykyiset eivät ole homogeeninen ryhmä.
Täsmätyökykyiset ovat moninainen ryhmä
Täsmätyökykyisiä nuoria löytyy monista eri taustoista: vammaisista, pitkäaikaissairaista, psyykkisesti kuormittuneista, oppimisen tuen piirissä olevista. Jo olemassa oleva tutkimus osoittaa, että terveydentilan ja NEET-statuksen välillä on vahva yhteys, mutta ei yksiselitteinen. Palvelut voivat tukea tai horjuttaa. Oikea-aikaisuus, tunnistaminen ja yksilöllisyys ovat ratkaisevia. Silti juuri tältä alueelta tutkimusta on edelleen vähän.
Tässä kirjoituksessa en tarjoa tutkimuskysymyksiä, joihin vastaaminen olisi edellytys apurahan saamiselle. Sen sijaan haluan osoittaa, kuinka monesta eri kulmasta aihetta voidaan esimerkiksi lähestyä, ja miksi juuri nyt tarvitaan tutkijoita, jotka uskaltavat katsoa ilmiötä uusin silmin.
Täsmätyökykyisyys on monesta eri näkökulmasta tutkittava ilmiö
Täsmätyökykyisyys näkyy toiselle tutkijalle siirtymänä koulutuksesta työelämään ja sen epäjatkuvuuksina. Toiselle se näyttäytyy palvelujärjestelmän kerrostumina, joita yksilön on vaikea navigoida. Kolmas näkee tutkimuskohteen työnantajien asenteissa ja niiden muutoksessa – niissä mikrovalinnoissa, jotka ratkaisevat, kuka lopulta pääsee töihin.
Ja juuri siksi tämä tutkimusteema kutsuu eri alojen tutkijoita.
Sosiologi voi tutkia, mitä rakenteita siirtymä toiselta asteelta työelämään paljastaa. Kasvatustieteessä tarkastelu voi niin ikään kytkeytyä opintoihin, esimerkiksi täsmätyökykyisten ohjaukseen ammatillisessa koulutuksessa. Sosiaalipolitiikan ja palvelututkimuksen näkökulmasta voidaan kysyä, missä kohtaa palveluketjut katkeavat, mitkä tuet todella toimivat, ja kenet ne unohtavat. Taloustieteessä voidaan tarkastella, ovatko nykyiset toimet vaikuttavia esimerkiksi työssä pysymisen ja tuottavuuden näkökulmasta. Oikeustieteessä voidaan tutkia, tukeeko lainsäädäntö aidosti inklusiivista rekrytointia vai kätkeytyykö rakenteisiin edelleen syrjiviä esteitä.
Teknologian ja työelämätutkimuksen piirissä voidaan kysyä, millaisia vaikutuksia tekoälyn käyttöönotolla on täsmätyökykyisten kannalta, onko se uusi väylä vai uusi portinvartija? Ja organisaatiotutkimuksessa tai palvelumuotoilussa voidaan avata työnantajien kokemuksia ja ymmärrystä: Miten täsmätyökykyisyys näyttäytyy arjessa? Mitä työn muokkaaminen todella tarkoittaa, ja mitä se vaatii?
Nämä ovat esimerkkejä siitä, millaisia kysymyksiä voidaan esittää, ei lista toivottavista tutkimusaiheista. Itse asiassa juuri yhdistämällä useampia näkökulmia, tutkimus voi paljastaa uudenlaisia yhteyksiä ja kehittää ratkaisuja, jotka ylittävät tieteenalojen rajat. Innovatiivinen tutkimus ei ainoastaan analysoi yksittäistä kohtaa järjestelmässä, vaan pystyy näkemään, miten ilmiö syntyy monen tason vuorovaikutuksessa, ja miten se voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisemmin.
Nuorten täsmätyökykyä voidaan tarkastella niin kvantitatiivisin kuin kvalitatiivisin menetelmin, tai yhdistämällä näitä lähestymistapoja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.
Tutustu Ami-säätiön tutkimusapurahoihin
Tutkija, jos sinulla on idea, kysymys, havainto tai aineisto, jonka kautta haluaisit lähestyä täsmätyökykyisten nuorten asemaa työmarkkinoilla, nyt on oikea hetki tarttua siihen. Post doc-vaiheen tutkijoille voimme myöntää rahoitusta enintään 24kk ajalle ja väitöskirjatutkijoille enintään 12kk ajalle yhdellä hakukierroksella. Tarkemmat tiedot apurahan hakemisesta löytyvät henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2026 -sivustolta. Vaikka erillisteemamme koskee nuorten täsmätyökykyä, olemme kiinnostuneita myös muista ohjelmatyömme painopisteiden alle sijoittuvista tutkimuksista.