Ami-säätiön henkilökohtaisen tutkimusapurahan saanut Aija Laaksonen tutkii opiskelukykyä ammatillisessa koulutuksessa ja sitä, miten opiskelukykyä koskevaa tietoa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa. Laaksonen tekee väitöskirjaa Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksella.
Tutkimuksen alkusysäys liittyy Aija Laaksosen mukaan konkreettiseen opiskelijan ohjaustilanteeseen.
– Opiskelija oli tehnyt poikkeukselliselta vaikuttaneen ratkaisun, kun hän tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa ollessaan haki työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
Laaksonen kertoo, että hakupäätöksen taustalla oli opiskelijan itsearviointi, joka liittyi vahvasti hänen kokemukseensa omasta opiskelukyvystään.
Tästä syntyi yksi Laaksosen tutkimuksen peruskysymyksistä: Miten opiskelijoiden itse tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää paremmin opiskelijan polulla, ohjauksessa ja oppilaitoksen toiminnassa?
Ammatillinen koulutus on erityinen oppimisympäristö
Laaksosen oma tausta on vahvasti ammatillisen koulutuksen puolella.
Hänen mukaansa ammatillinen koulutus on opiskelukyvyn näkökulmasta erityinen ympäristö, koska työelämä tulee nopeasti osaksi opiskelua. Opiskelukyky kytkeytyy näin suoraan tulevaan työelämässä toimimiseen.
– Ajattelen, että opiskelukyky on myös sitä, että pystyy osallistumaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.
Laaksosen mukaan ammatillista koulutusta tutkitaan liian vähän. Tämä voi hänestä johtua siitä, ettei ammatillisesta koulutuksesta siirrytä yhtä usein tutkimustyöhön kuin korkeakoulutuksesta.
– Toinen haaste on ammatillisen koulutuksen nopea muutos: tutkimus voi vanhentua jo ennen julkaisemistaan, jos lainsäädäntö, tutkinnon perusteet tai rahoitus muuttuvat nopeasti, Laaksonen toteaa.
Myös tiedon sovellettavuus on Laaksoselle tärkeää.
– Käytäntöön soveltamisella tarkoitan sitä, että tutkimus palvelee arkea, opetusta ja ohjausta.
Opiskelukyvyn jäsentämistä ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöön
Ensimmäisessä osatutkimuksessaan Laaksonen tarkastelee opiskelukykyä yksilön kokemusta laajempana, kontekstiin sidottuna ilmiönä, ja pyrkii käsitteellistämään opiskelukykyä nimenomaan ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöön.
Osatutkimuksesta on julkaistu artikkeli online first -versiona Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Tutustu artikkeliin täällä: Opiskelukyky ammatillisessa koulutuksessa – ICF-luokituksen soveltaminen teoreettis-käsitteellisen jäsennyksen välineenä | Ammattikasvatuksen aikakauskirja.
Laaksonen toivoo, että opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä olisi koulutuksen kentällä läpileikkaava yhteinen ymmärrys, jotta jokainen omassa positiossaan voisi vaikuttaa opiskelukyvyn tukemiseen positiivisesti.
– Opiskelukyky on oppimisen perusedellytys. Siksi sitä pitäisi tarkastella opiskelijan, oppilaitoksen ja koulutusjärjestelmän tasolla, Laaksonen tiivistää.
Aija Laaksonen on saanut 12 kuukauden apurahan väitöstutkimukselleen Opiskelukyvyn rakentuminen ja tukeminen osana ammatillisen
koulutuksen henkilökohtaistamisprosessia: tiedolla johtamisen näkökulma oppilaitosjohtamiseen
Lue lisää henkilökohtaisten apurahojen saajista täällä: Vuoden 2026 henkilökohtaisten tutkimusapurahojen saajat