Siirry sisältöön
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • Hakijat
  • Ohjelmatyö
    • Yleistä ohjelmatyöstä
    • Painopisteet
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • Täsmätyökykyisyys
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys Pohjolassa
      • Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla
  • Rahoitushaut
    • Yleistä rahoitushausta
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2027
      • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus 2027
      • Hakulomake: hankerahoitus 2027
    • Ohjeet hankerahoitusta saaneille
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Muu toiminta
    • Omistajaohjaus
    • Kiinteistöliiketoiminta
    • Sijoitustoiminta
    • Vuosikatsaukset
      • Vuosikatsaus 2024
      • Vuosikatsaus 2025
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
    • Päätöksenteko
    • Yhteystiedot
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Suunnanetsijä-blogi
    • Pulssi-blogi
    • Hakijat
  • Ohjelmatyö
    • Yleistä ohjelmatyöstä
    • Painopisteet
    • Hanke-esittelyt ja tutkimukset
    • Tietoa Pohjolan työmarkkinoista
      • Täsmätyökykyisyys
      • NEET-nuoret Pohjolassa
      • Työvoiman ulkopuolella olevat
      • Konkarityöllisyys Pohjolassa
      • Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla
  • Rahoitushaut
    • Yleistä rahoitushausta
    • Henkilökohtaiset tutkimusapurahat 2027
      • Hakulomake: henkilökohtainen apuraha
    • Hankerahoitus 2027
      • Hakulomake: hankerahoitus 2027
    • Ohjeet hankerahoitusta saaneille
    • Hankkeet ja myönnetyt apurahat
  • Muu toiminta
    • Omistajaohjaus
    • Kiinteistöliiketoiminta
    • Sijoitustoiminta
    • Vuosikatsaukset
      • Vuosikatsaus 2024
      • Vuosikatsaus 2025
  • Ami-säätiö
    • Meistä
    • Strategia
    • Päätöksenteko
    • Yhteystiedot
Etusivu Ajankohtaista Miksi pääkaupunkiseudulla on vaikea työllistyä korkeakoulutuksesta huolimatta?
29.10.2026 — Uutiset

Miksi pääkaupunkiseudulla on vaikea työllistyä korkeakoulutuksesta huolimatta?

Korkeakoulututkinto ei enää takaa työtä – kohtaanto-ongelma, syrjintä ja verkostot ratkaisevat enemmän.

Pääkaupunkiseudulla on vaikea työllistyä korkeakoulutuksesta huolimatta siksi, että tutkintonimike yksin ei riitä: työmarkkinat edellyttävät oikeanlaista osaamista, toimivia verkostoja ja syrjimätöntä rekrytointia. Kohtaanto-ongelma, rakenteelliset syrjintämekanismit ja koulutuksen hitaasti muuttuva sisältö yhdistyvät esteiksi, jotka vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajataustaisiin, ikääntyneisiin ja nuoriin. Alla käymme läpi, mistä haasteet johtuvat ja miten niitä voidaan purkaa.

Mitkä tekijät vaikeuttavat korkeakoulutettujen työllistymistä?

Korkeakoulutettujen työllistymistä pääkaupunkiseudulla vaikeuttaa ennen kaikkea kohtaanto-ongelma: samanaikaisesti on sekä täyttämättömiä työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita, mutta osaaminen, odotukset tai sijainti eivät kohtaa. Kyse ei ole pelkästään tutkinnon puuttumisesta, vaan siitä, että koulutuksen sisältö ja työelämän vaatimukset eivät vastaa toisiaan riittävän hyvin.

Rekrytointikäytännöt vahvistavat ongelmaa. Kun työnantajat rajaavat hakukriteerit tiukasti tiettyyn koulutustaustaan tai hyvin spesifiin järjestelmäosaamiseen, potentiaalisten hakijoiden joukko kapenee merkittävästi. Samalla vaikeasti täytettävät työpaikat pysyvät auki, vaikka soveltuvia osaajia olisi tarjolla.

Osaamistarpeiden ennakointi on sekin osoittautunut haastavaksi. Työelämän vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että koulutusohjelmat eivät aina pysy perässä. Työnantajat eivät myöskään aina osaa sanoittaa oppilaitoksille, millaista osaamista ne todella tarvitsevat. Tämä yhteistyön puute heikentää kohtaantoa rakenteellisesti. Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset nostavat lisäksi työnhakijoiden palkkaodotuksia, mikä voi kasvattaa kuilua tarjotun ja odotetun välillä.

Miksi korkeakoulutus ei aina riitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla?

Korkeakoulutus ei aina riitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla, koska tutkinto avaa ovet vain, jos sen rinnalla on oikeat verkostot, tunnistettu osaaminen ja pääsy tasavertaiseen rekrytointiprosessiin. Rakenteelliset esteet, kuten syrjintä ja sosiaalisten verkostojen epätasainen jakautuminen, voivat mitätöidä tutkintonimikkeen hyödyn.

Sosiaaliset verkostot vaikuttavat työllistymiseen huomattavasti: korkeammissa ammattiasemissa olevien tuttavien on havaittu olevan yhteydessä parempaan palkka- ja asematasoon. Verkostoihin pääsy jakautuu kuitenkin epätasaisesti, ja jos rekrytointi nojaa vahvasti epävirallisiin kanaviin, jo olemassa olevat erot vahvistuvat entisestään.

Maahanmuuttajataustaisilla korkeakoulutetuilla tilanne on erityisen hankala. Tutkimustieto osoittaa, että ulkomaalaistaustainen nimi heikentää työllistymismahdollisuuksia tilanteissa, joissa nimi on käytännössä ainoa erottava tekijä hakijoiden välillä. Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni vuonna 2024: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys nousi 7 prosenttiin, mikä on kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Kehitys kertoo, että tutkintotodistus ei enää takaa nopeaa työllistymistä edes hyvin koulutetuille.

Ketkä kärsivät eniten työllistymisen haasteista Helsingissä?

Työllistymisen haasteet Helsingissä kasautuvat erityisesti kolmelle ryhmälle: ikääntyneille, maahanmuuttajataustaisille ja nuorille, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Nämä erot eivät ole suhdanneluonteisia, vaan rakenteellisia, ja ne syvenevät jokaisen taloudellisen kriisin myötä.

Yli 55-vuotiaat eivät joudu nuorempia ikäluokkia useammin työttömiksi, mutta uudelleen työllistyminen on heille selvästi vaikeampaa. Ikäsyrjintä toimii helposti itseään toteuttavana ennustuksena: työnantajien ennakko-oletukset vähentävät ikääntyneiden haastattelukutsuja, mikä puolestaan vahvistaa käsitystä heidän työllistymisestään. Verrattuna muihin Pohjoismaiden pääkaupunkiseutuihin Suomen tilanne erottuu selvästi.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajanaisten kohdalla haasteet kertautuvat. Suuri osa heistä muuttaa Suomeen perhesyistä ilman valmiita työsuhteita, ja tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt työnhaku kuormittaa merkittävästi myös psyykkisesti. Näkyvää vähemmistöä edustavat henkilöt raportoivat syrjinnästä ja rasismista jo työnhakuvaiheessa.

Nuorista pääkaupunkiseudun 18 vuotta täyttäneistä työttömistä yli 40 prosentilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevissa nuorissa ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina. Helsingin seudun erityispiirre on myös se, että työttömyys ei kriisien jälkeen palaudu aiemmalle tasolle, vaan kerrostuu: jokainen kriisi nostaa pysyvää tasoa, toisin kuin Oslossa tai Tallinnassa.

Miten pääkaupunkiseudun työmarkkinoita voidaan kehittää tasa-arvoisemmiksi?

Pääkaupunkiseudun työmarkkinoita voidaan kehittää tasa-arvoisemmiksi uudistamalla rekrytointikäytäntöjä, vahvistamalla jatkuvaa oppimista ja purkamalla rakenteellisia esteitä systemaattisesti. Yksittäiset toimenpiteet eivät riitä, vaan tarvitaan samanaikaisia muutoksia sekä työnantajien, oppilaitosten että päättäjien tasolla.

Anonyymi rekrytointi on yksi konkreettinen työkalu. Ami-säätiön rahoittamassa tutkimuksessa anonymisointi johti useammin myös palkkaukseen sellaisten hakijoiden kohdalla, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi. Helsingin kaupunki toteuttaa parhaillaan asteittaista rekrytoinnin anonymisointia, jonka vaikutuksia yhdenvertaisuuteen seurataan tutkimuksellisesti.

Osaamisen kehittäminen läpi työuran on toinen keskeinen ratkaisu. Kohtaanto-ongelman purkaminen vaatii erityisesti sitä, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuudet oppia ja päivittää taitojaan paranevat. Kolme keskeisintä työllistymisen estettä ovat koulutuksen, työkokemuksen ja taitojen puute, ja niihin on vastattava erikseen kohdennetuilla toimilla.

  • Vastuullinen rekrytointi: Monimuotoisuuslausekkeiden käyttö, anonyymi rekrytointi ja kielitaitovaatimusten kriittinen arviointi edistävät yhdenvertaisuutta konkreettisesti.
  • Oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö: Työnantajien on osattava sanoittaa osaamistarpeensa, jotta koulutus voi vastata niihin ajoissa.
  • Kohdennetut tukimallit: Paikalliset ratkaisut, kuten Helsinki-lisä ja Espoon nuorten rekrytointituki, tarjoavat palkkatuen joustavamman reitin erityisesti osatyökykyisille.
  • Rakenteellisten erojen seuranta: Segregaation systemaattinen mittaaminen ja vertailu muihin Pohjoismaihin on edellytys sille, että muutos voidaan todentaa.

Me Ami-säätiössä rahoitamme tutkimusta ja kehittämishankkeita, jotka etsivät näihin haasteisiin toimivia ratkaisuja. Tavoitteemme on, että monimuotoisuus työmarkkinoilla ei jää retoriikaksi, vaan näkyy siinä, kuka saa töitä ja millä ehdoilla. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kehittäminen tasa-arvoisemmiksi on pitkäjänteistä työtä, mutta tutkimustieto osoittaa, että oikein kohdennetuilla toimilla suunta voidaan kääntää.

Palstalla julkaistaan uutisia ja ajankohtaisia juttuja työstä, työmarkkinoista, osaamisesta ja kohtaannosta sekä pääkaupunkiseudun elinvoimaisuudesta.

Katso myös

Katso Uutiset
11.11.2026 — Uutiset

Sanna Brauer valittu ammattikasvatuksen professoriksi Oulun yliopistoon – Ami-säätiö mukana rahoittajana

 
4.11.2026 — Uutiset

Tiedämmekö, mitä tiedämme ammatillisesta aikuiskoulutuksesta?

 
28.10.2026 — Pulssi-blogi, Uutiset

Mulgan, norsu ja NEET-tilanteessa olevat nuoret

 
  • Ajankohtaista
  • Ohjelmatyö
  • Rahoitushaut
  • Muu toiminta
  • Ami-säätiö
  • LinkedIn
  • Facebook
  • Instagram

© 2023 Ami-säätiö