Myytit jarruttavat konkareiden työllistymistä – työnhaku suosii esiintyjiä

Ikääntyneisiin työntekijöihin liitetään sitkeitä mielikuvia: heidän ajatellaan olevan kalliita, tehottomia ja pian eläkkeelle jääviä. Konkarit töihin! -hankkeen selvitys osoittaa kuitenkin, ettei tutkimus tue näitä väitteitä, vaikka myytit vaikuttavat yhä rekrytointiin ja asenteisiin.

– Meillä elävät sitkeät myytit ikääntyneistä työntekijöistä kalliina ja tehottomina sekä siitä, että työpanos heikkenee iän myötä. Nämä myytit eivät kuitenkaan saa tukea keräämästämme aineistosta, sanoo Anne Kallio Vates-säätiöstä.

Silti mielikuvat ohjaavat käytäntöjä. Työnantaja saattaa epäröidä konkarin palkkaamista, koska pelkää tämän jäävän eläkkeelle kymmenen vuoden kuluttua. Samaan aikaan nuorempien työntekijöiden vaihtuvuus voi olla vain muutaman vuoden mittaista. Selvityksen mukaan konkarit ovat usein sitoutuneita ja pitkäjänteisiä työntekijöitä.

Laaja haastatteluaineisto pureutui ilmiöön

Hankkeen toteuttivat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö. Selvityksessä haluttiin ymmärtää yli 55-vuotiaiden suomenkielisten miesten työllistymiseen liittyviä ilmiöitä, sillä tämä ryhmä korostuu työttömyystilastoissa.

Haastateltavina oli työnantajia, työnhakijoina olevia konkareita, jo työllistyneitä konkareita, työllisyyspalveluiden asiantuntijoita sekä henkilöstöpalveluorganisaatioita.

– Molemmilla säätiöillä on erilainen tarttumapinta kohderyhmiin, mikä on auttanut monessa kohtaa. Meillä on käsitys ikääntymisestä ja toimijuudesta, Vatesilla taas erityisryhmien työllistämisestä. Myös kohderyhmien tavoittamisessa hyödynsimme toistemme vahvuuksia, kertoo Virpi Annaniemi Miina Sillanpään Säätiöstä.

Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että konkarit eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Ryhmästä hahmottui erilaisia profiileja ja elämäntilanteita. Selvitys korostaa, että pitkäikäistyminen ei koske vain työuran loppuvaihetta, vaan koko työelämän rakennetta ja ikäkirjoa.

Rakenteet heikentävät työn ja tekijän kohtaamista

Selvityksessä nostetaan esiin myös työllisyyspalvelujen rakenteellinen ongelma. Henkilöasiakkaita ja työnantajia palvelevat usein eri asiantuntijat, mikä heikentää työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa.

– On vaarana, että rakenteellisten valintojen myötä henkilöasiakkaita välitetään palveluihin, ei työpaikkoihin. Henkilöasiakaspalvelussa tunnetaan työnhakijat, mutta ei toimialojen kehitystä, ja työnantaja-asiakaspalvelussa tunnetaan toimialat, mutta ei hakijoiden potentiaalia. Hyviä kokeiluja on, mutta ne eivät ole juurtuneet pysyväksi toiminnaksi, sanovat raportin kirjoittajat Anne Kallio ja Virpi Annaniemi.

Ratkaisuksi raportissa nostetaan esiin Tanskan case management -malli, jossa sama asiantuntija tuntee sekä työnhakijat että työnantajat. Malli on siellä osoittautunut tehokkaaksi erityisesti ikääntyneiden työllistymisen tukemisessa.

– On myös syytä terävöittää, että työnhakutaitojen puute ei ole sama asia kuin puutteet ammatillisessa osaamisessa tai sosiaalisissa taidoissa. Konkarit itse kaipaavat erityisesti tukea oman osaamisensa sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Monelle konkarille työnhaun digitalisoituminen on haaste, vaikka ammatillinen osaaminen olisi vahvaa. Videohaastattelut, sähköiset hakujärjestelmät ja osaamisen näkyväksi tekeminen vaativat ohjausta, Kallio ja Annaniemi sanovat.

Raportissa kritisoidaan myös rekrytointikulttuuria. Työnhaku suosii usein ulospäinsuuntautuneisuutta ja kykyä markkinoida itseään, mikä ei välttämättä kerro työntekijän osaamisesta. Kaikki eivät ole luontevia esiintyjiä tai itsensä markkinoijia, vaikka ammatillinen osaaminen olisi vahvaa. Tällöin osa potentiaalista voi jäädä rekrytoinnissa tunnistamatta.

– Konkarit itsekin saattavat syrjiä itseään iän perusteella. Ajatus siitä, että ”nuorille pitää antaa tilaa” on osin sisäistetty, ja sitä vahvistetaan sekä konkareiden keskuudessa että työnhaun palveluissa. Tällaiset asenteet istuvat tiukassa, Kallio ja Annaniemi jatkavat.

Joustot ja työn muokkaus avainasemassa

Suomen tilanne ei näyttäydy vertailussa erityisen vahvana. Raportissa todetaan, että yli 50-vuotiaiden miesten työllisyys jää Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista. Yksi selittävä tekijä on työelämän joustojen vähäisyys: osa-aikatyö ja työn muokkaaminen erilaisiin elämäntilanteisiin ovat Suomessa harvinaisempia kuin verrokkimaissa.

Selvityksessä korostetaan, että konkareiden työllistymistä voitaisiin parantaa kehittämällä työpaikkojen käytäntöjä. Esimerkiksi työtehtävien räätälöinti, joustavat työajat ja ikäjohtaminen voisivat helpottaa työssä jatkamista ja työllistymistä. Kyse ei siis ole vain asenteista, vaan myös siitä, miten työ on järjestetty.

Pitkäikäistyminen on koko työelämän kysymys

Hankkeen viesti on selkeä: pitkäikäistyminen on yhteiskunnallinen megatrendi, joka koskee koko työelämää. Kyse ei ole vain työurien pidentämisestä loppupäästä, vaan ajattelutavan muutoksesta.
Kun kokemus ja osaaminen nähdään voimavarana eikä kustannuseränä, hyötyvät sekä työnantajat että työntekijät, ja työmarkkinoiden kohtaanto paranee.

– Suomen työmarkkinat pitkäikäistyvät ja monimuotoistuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla työskentelee jatkossa entistä enemmän erilaisia ihmisiä. Samalla työpaikalla voi työskennellä 20-vuotias ja 70-vuotias, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet hyvin erilaisessa ajassa, Kallio toteaa.

– Tämä voi haastaa työyhteisöjä ja niiden johtamista, mutta sen voi kääntää voimavaraksi yhdistämällä eri-ikäisten ihmisten vahvuuksia. Mentorointimallit ja tiimirakenteet voivat auttaa. Jatkuva oppiminen on välttämätöntä, jotta osaaminen ei pääse vanhenemaan. On herättävää kuulla, että juuri työttömäksi jääneen ihmisen kohdalla sanotaan, että osaaminen on vanhentunutta, Annaniemi jatkaa.

Koulutus haastoi ennakkoluulot

Hankkeessa kehitettiin myös koulutuspaketti, jonka suunnittelussa keskityttiin asiakkaan kohtaamiseen ja omien ennakkoluulojen tunnistamiseen. Tavoitteena oli lisätä ikätietoisuutta ja purkaa tiedostamattomia asenteita.

Helsingin työllisyyspalvelut toimivat koulutuspilotin kumppanina.
– Se toimi ajatustenherättelijänä. Se toi uusia näkökulmia ja tietoakin. Moni kertoi, että koulutus mahdollisti myös sen huomaamisen, miten kollega toimii tämän asiakasryhmän kanssa – ja se kasvattaa omaa osaamista, Kallio kertoo saadusta palautteesta.

Koulutuspakettia on tarkoitus kehittää edelleen pilotista saatujen kokemusten pohjalta. Sen myötä hankkeen oppeja voidaan levittää myös muilla työllisyysalueilla ja kohderyhmän kanssa työskentelevien parissa.

Hankkeen sivut: Konkarit töihin 2024-2026 – Vates Säätiö

Lisätiedot Ami-säätiön sivuilta: Konkarit töihin! -hanke selvittää yli 55-vuotiaiden miesten työllistymistä edistäviä tekijöitä – Ami-säätiö

Selvityksen raportti: Konkarimiesten-tyollistymisen-edistajat_v2_linkeilla-2.pdf