Maaliskuun puolivälissä Ami-säätiön hallitus ja henkilöstö matkustivat Tukholmaan seminaarimatkalle. Mukaan keskusteluun liittyivät Tukholman kaupungin työvoimayksikön Karina Uddén ja Anki Garcés sekä Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen Kai Koivumäki. Heidän kiinnostavat ja ajankohtaiset esityksensä tarjosivat paljon ajateltavaa, ja niistä käytiin yhdessä vilkasta keskustelua Ami-säätiön näkökulmasta.
Tukholman vahva panostus aikuiskoulutukseen
Yksi Karina Uddénin ja Anki Garcésin esitelmän keskeisistä teemoista oli Tukholman kaupungin vahva panostus aikuiskoulutukseen. Kaupungin hallinnoima Komvux (Kommunal vuxenutbildning, kunnallinen aikuisopetus) on mittakaavaltaan vaikuttava. Vuosittain yli 40 000 opiskelijalla on valittavanaan 13 000 kurssia ja koulutuspakettia, joita voi opiskella sekä etänä että lähiopetuksena, päivisin ja iltaisin joustavasti huomioiden opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet.
Komvuxin osalta korostui, että palvelu on suunnattu kaikille. Lähtökohdasta riippumatta, olipa taustalla vain peruskoulu tai korkeakoulututkinto, jokaiselle löytyy polku. Koulutusta tarjotaan niille, joilla ei ole aiempaa ammatillista osaamista, mutta myös niille, jotka haluavat päivittää taitojaan tai vaihtaa uraa kokonaan. Tukholman kaupungin edustajat korostivat myös työelämäyhteistyön merkitystä koulutukseen liittyen kaupungin ja yritysten välillä.
Kunnallisissa palveluissa keskitytään heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen
Tukholman kaupungin työllistymispalvelut panostaa erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, kuten matalan koulutustason omaaviin, pitkäaikaistyöttömiin, toisen asteen tutkintoa vailla oleviin nuoriin ja vammaisiin. Palvelut on rakennettu näiden ihmisten tarpeista käsin.
Kaupunki on myös ratkaissut rakenteellisen kysymyksen, joka vaivaa monia järjestelmiä: sen omat palvelut täydentävät valtion Arbetsförmedlingenin (Työnvälitys) työtä, eivät kilpaile sen kanssa. Yhteistyötä tehdään lisäksi sosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Kun ihminen tarvitsee sekä toimeentulotukea että työllistymisohjausta, palvelut löytyvät saman verkoston sisältä.
Kaupungin puheenvuoro heikommassa työmarkkina-asemassa olevista ryhmistä resonoi vahvasti myös Ami-säätiön ohjelmatyön kanssa, jossa konkreettisiksi muutostavoitteiksi olemme asettaneet heikommassa työmarkkina-asemassa olevien oppimisen vahvistumisen sekä työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten työ- ja koulutuspolkujen vahvistumisen.
Tukholmassa NEET-tilanteessa olevien nuorten tukemisessa on onnistuttu
Tukholmassa on noin 12 600 NEET-nuorta (16–29-vuotiaat), mikä vastaa 7 prosenttia ikäluokasta. Luku on laskenut tasaisesti vuodesta 2015, jolloin osuus oli 8,5 %. Kehitys on hidasta mutta johdonmukaista. Silmiinpistävä yksityiskohta Uddénin ja Garcésin esityksestä oli, että yli puolella NEET-nuorista ei ole mitään tunnistettua toimintaa. Sama ilmiö tunnetaan Suomen pääkaupunkiseudulta, sillä iso osa nuorista putoaa yksinkertaisesti näkyvistä.
Tukholman vastaus tähän on systemaattinen tavoittamistyö. Kaupungin outreach-toiminta tapahtuu kolmella tasolla: suoran kentällä liikkumisen kautta (tapahtumat, kuten Comic Con, harrastuspaikat), epäsuoran verkostotyön kautta (yhdistykset, omaiset, terveyspalvelut) sekä digitaalisen läsnäolon kautta (TikTok, Snapchat, Instagram). Kaupungin tavoite on selkeä, nuori tavataan siellä, missä nuori on, ei siellä, missä järjestelmä odottaa.
Yhtä tärkeänä toimena Tukholma korosti ennaltaehkäisyä: tuki pitää saada nuorelle ennen kuin hän putoaa opinnoista NEET-statukselle. Jälkikäteen korjaaminen on kalliimpaa, inhimillisesti ja taloudellisesti. Kaupungin tekemän työn tulokset vuodelta 2025 puhuvat puolestaan: 19–29-vuotiaiden tukiryhmässä 84 prosenttia palveluista poistuneista siirtyi töihin tai opiskelemaan.
Toisin sanoen, nuorille tarjottava tuki on vaikuttavaa, kunhan nuoret tavoitetaan tuen piiriin. Tukholman kaupungin edustajien esitys täydensi mielenkiintoisella tavalla Suunnanetsijä-blogissa käsiteltyä Ruotsin NEET-nuorten tilannetta, ja toi osaltaan lisävalaistusta siihen, miksi Tukholmassa NEET-aste on jo pitkään ollut Suomen pääkaupunkiseudun kuntia matalampi.
Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen koosteet luovat näkymää muiden Pohjoismaiden ratkaisuihin
Kai Koivumäki Pohjoismaisesta hyvinvointikeskuksesta aloitti oman osuutensa pohjustamalla tietojamme Pohjoismaisen yhteistyön pitkästä traditiosta ja edeten Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen esittelyyn. Kyseessä on Pohjoismaiden ministerineuvoston toimielin, jonka tehtävänä on toimia Pohjoismaiden sosiaalialaa ja kansanterveyttä koskevan yhteistyön paikkana.
Koska Ami-säätiön unelma on Pohjolan parhaat työmarkkinat pääkaupunkiseudulla, on säätiössä yhteisesti käsitelty hyvinvointikeskuksen tuottamia raportteja ja selvityksiä. Hyvinvointikeskuksessa on tälläkin hetkellä meneillään Ami-säätiön painopistealueisiin liittyviä mielenkiintoisia hankkeita, joiden tuloksia odotetaan säätiössä innolla.
Hyvinvointikeskuksen teemoja ovat esimerkiksi lapset ja nuoret, vammaiskysymykset ja kotoutuminen. Nämä ovat teemoja, jotka liittyvät vahvasti Ami-säätiön ohjelmatyöhön. Esimerkiksi vammaisten työllistymisen edistämisessä Suomella on paljon opittavaa muista Pohjoismaista, sillä vammaisten työllistyminen on täällä muita Pohjoismaita heikompaa.
Erityisen hyödyllisiä raporteista ja julkaisuista tekee se, että kuten Koivumäki totesi, heiltä usein kaivataan tietoa hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. Muutossäätiönä tiedon muuntaminen käytännöksi on toiminnan ytimessä ja Ami-säätiö pyrkii tuomaan uusia mahdollisuuksia näkyviksi työmarkkinatiedon kautta. Parhaassa tapauksessa esimerkiksi säätiöltä hanke- ja tutkimusrahoitusta hakevat tahot voisivat saada käyttöönsä uutta tietoa ja hyödyntää sitä hankkeidensa suunnittelussa.
Tutustu Ami-säätiön tuottamaan työmarkkinatietoon tästä: Tietoa Pohjolan työmarkkinoista – Ami-säätiö.