Missä määrin Suomen pääkaupunkiseutu on muita Pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja jäljessä työttömyysasteiden osalta? Ami-säätiö on julkaissut katsauksen, jossa analysoidaan Pohjoismaisten pääkaupunkialueiden työttömyysasteita ja verrataan niitä keskenään.
Minkälaisia eroja työllisyystilanteissa on pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen välillä?
Ami-säätiö on julkaissut katsauksen, jonka tarkoituksena on analysoida Pohjolan pääkaupunkialueiden työttömyysasteita pitkän aikavälin trendien valossa ja tarkastella, missä määrin Suomen pääkaupunkiseutu on jäänyt jälkeen verrokkialueista. Tarkastelu rajautuu työttömyysasteisiin, mutta vastaavia vertailuja voidaan tulevaisuudessa tehdä myös työllisyysasteiden tai työvoiman ulkopuolella olevan väestön perusteella. Tutustu katsaukseen tästä: Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkiseuduilla.
Katsauksessa käy ilmi, että Suomen pääkaupunkiseudulla työttömyys on ollut jo pitkään rakenteellisesti korkeammalla tasolla kuin verrokkialueilla tilastointikäytäntöjen maakohtaisista eroista huolimatta. Erityisesti Oslon ja Kööpenhaminan seutuihin verrattuna työttömyysaste on pysynyt Helsingin seudulla huomattavan korkeana, myös talouden noususuhdanteiden aikana
Miksi yli 55-vuotiaiden työttömyys on korkeampaa Suomessa?
Katsaus paljastaa merkittävän haasteen, joka koskettaa erityisesti konkarityöntekijöitä. Suomessa yli 55-vuotiaiden työttömyys on selvästi korkeampaa verrattuna muihin Pohjoismaiden pääkaupunkiseutuihin. Kyse ei ole tilapäisestä suhdannevaihtelusta, vaan syvemmästä rakenteellisesta ongelmasta, joka vaatii perusteellista ymmärtämistä ja toimenpiteitä. Katsaus herättää kysymyksen miksi Helsingin seutu kamppailee tämän haasteen kanssa, kun naapurimaat ovat löytäneet tehokkaampia ratkaisuja konkarityöntekijöiden työllistymisen tueksi?
Aihe on ollut tänä vuonna läsnä Ami-säätiön toiminnassa. Säätiön rahoittama, Vates-säätiön ja Miina Sillanpään säätiön yhteistyöhanke Konkarit töihin, piti 10.11.2025 seminaarin yli 55-vuotiaiden suomenkielisten miesten työllistymisen esteistä ja mahdollisuuksista, joka kokosi yhteen kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä ja konkareita tämän tärkeän aiheen ympärille. Lue seminaarista tästä: Konkarimiesten työllistymisen mahdollistajat.
Mitä rakenteellinen työttömyys tarkoittaa käytännössä?
Rakenteellinen työttömyys syntyy, kun työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa pysyvästi. Toisin kuin suhdannetyöttömyys, joka vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan, rakenteellinen työttömyys säilyy korkeana myös talouskasvun aikana.
Konkarityöntekijöiden kohdalla rakenteelliset tekijät ilmenevät erityisen selvästi. Teknologian nopea kehitys, muuttuvat osaamistarpeet ja työnantajien asenteet luovat esteitä, jotka eivät ratkea pelkästään taloustilanteen paranemisella.
Rakenteellinen työttömyys on kuin palapeli, jossa palaset eivät sovi yhteen: työntekijöiden osaaminen, työnantajien tarpeet ja työmarkkinoiden toiminta eivät kohtaa tehokkaasti.
– Eläkeiän noustessa työvoimaosuudessa entistä useampi on yli 60-vuotias, jolloin tämän ryhmän työttömyysasteen madaltaminen on kriittistä, sanoo Ami-säätiön työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saarinen.
Toiminta pääkaupunkiseudulla keskittyy yhä enemmän palveluihin ja teknologiaan, mikä haastaa perinteisiä toimialoja. Konkarityöntekijät kohtaavat erityisiä haasteita uudelleenkouluttautumisessa ja verkostoitumisessa uusilla aloilla.
Kohti parempia työllisyyslukuja – minkälaisia ratkaisuja kaivataan?
Katsauksen lopussa todetaan, että Suomen pääkaupunkiseudun korkeampaa työttömyyttä ei voida selittää yksittäisen väestöryhmän tilanteella, sillä työttömyys on alueella kautta linjan verrokkeja korkeampaa. Mistä siis ratkaisuja tilanteen parantamiseksi?
Ami-säätiön hankerahoitushaku on auki 1.12.2025–1.4.2026. Säätiö on kiinnostunut hankkeista, jotka vahvistavat heikommassa työmarkkina-asemassa olevien oppimista ja osaamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi perusasteen varassa olevien työttömien saattamista koulutuksen piiriin ja sitä kautta vahvemmin työmarkkinoille.
– Kuten myös tässä katsauksessa todettiin, kouluttamattomuus kasvattaa merkittävästi työttömyyden riskiä, minkä vuoksi aiheeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Saarinen.
Tärkeä teema on myös rekrytointikäytäntöjen ja työllistymisen tapojen uudistaminen siten, että ne mahdollistavat osaamisen laajemman hyödyntämisen. Säätiö tavoittelee ohjelmatyössään työmarkkinoiden katveeseen jääneen osaamisen tuomista näkyviin, esimerkiksi yli 55-vuotiaiden työttömien kohdalla, joiden työttömyysaste on lähialueisiimme verrattuna poikkeuksellisen korkea.
– Olemme erityisen kiinnostuneita myös tutkimuksista, jotka selvittävät niitä mekanismeja, jotka ylläpitävät tämän ikäryhmän korkeaa työttömyyttä ja vaikeuttavat heidän työllistymistään, kertoo Saarinen.
Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat kaiken käytettävissä olevan osaamisen. Onnistuneet pohjoismaiset mallit osoittavat, että muutos on mahdollinen ja kannattava.