Ohjelman esittely: Potentiaali esiin! Työmarkkinoiden katveesta keskiöön -seminaari, 8.10.2026
Tällä sivulla voit tutustua tarkemmin seminaarissa kuultaviin ohjelmanumeroihin ja niihin liittyviin lukuvinkkeihin. Huom. muutokset ovat mahdollisia.
Seminaarin osa 1/2: Työllistymisen ratkaisut järjestelmä- ja yksilötasolla
Tervetulosanat: Henry Saarinen, työmarkkinatiedon asiantuntija, Ami-säätiö – Heikko kiinnittyminen työmarkkinoihin – mekanismi, joka vaatii samansuuntaisia toimia eri tasoilla
(Kesto n. 10 min.)
Ami-säätiön nykymuotoisen ohjelmatyön ensimmäisinä vuosina on kertynyt jo paljon uutta tietoa ja kokemusta heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä. Tietoa on kertynyt sekä rahoitetuista hankkeista ja tutkimuksista, että säätiön oman työmarkkinatiedon ansiosta.
Vaikka tarkemmat kohderyhmät näissä hankkeissa ja tutkimuksissa vaihtelevat, tässä seminaarissa haluamme kääntää katseen tulosten muodostamaan kokonaisuuteen. Miksi katveessa ollaan ja miten sieltä pääsee pois?
Tervetulosanoissa Ami-säätiön työmarkkinatiedon asiantuntija Henry Saarinen herättelee seminaarikuulijat pohtimaan aihetta laajempana mekanismina, joka yhdistää monissa erilaisissa tilanteissa olevia yksilöitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla.
Muutoksia tarvitaankin eri tasoilla – samaan aikaan. Tervetulosanojen jälkeen lähdemmekin kuulemaan seminaarin ensimmäisessä osiossa sitä, miten aihetta voi lähestyä järjestelmä- ja yksilötasoilla. Seminaarin toisessa osiossa tauon jälkeen taas keskitymme siihen, mitä tapahtuu järjestelmä- ja yksilötason välissä.
Virittäydy tunnelmaan tutustumalla seminaarin artikkeleihin:
Miksi katveessa ollaan? – Ilmoittaudu Potentiaali esiin! -seminaariin
Puheenvuoro: Johanna Peltoniemi, erikoistutkija, THL – Ennaltaehkäisy vai toteutuneiden ongelmien hoito? Uudella investointien ja interventioiden mallilla kohti kokonaisratkaisuja (Kesto n. 20 min.)
Työllisyyden hoidossa ja erityisesti ajallisesti rajatussa hanketyössä törmätään jatkuvasti kysymykseen siitä, miten interventiot voisivat todella olla vaikuttavia.
Jos yksilön koulutus, terveys, arjen vakaus tai sosiaaliset suhteet vaatisivat hoitoa, tukea tai huomiota, pelkkä työllistymiseen kohdistuva interventio ei välttämättä kanna. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi näiden tekijöiden huomioiminen on erityisen tärkeää.
Toisaalta esimerkiksi tutkitusti tehokkaan IPS-mallin työpaikka ensin -ajattelussa työpaikkaan kiinnittyminen on ensimmäinen askel, ei esimerkiksi työnhakijan osaamisen kehittäminen.
Seminaarin ensimmäisellä puoliskolla lähdemme liikkeelle tarkastelemalla työllistymisen edistämistä järjestelmätasolla. Mitä uusi tutkimukseen perustuva malli kertoo investointien ja interventioiden suhteesta toisiinsa?
Seminaarin alkupuoliskolla kuulemme erikoistutkija Johanna Peltoniemen (THL) puheenvuoron, jossa syvennytään uuteen investoinnit ja interventiot yhdistävään malliin. Malli on kehitetty Turun yliopiston ja THL:n INVEST – tutkimuskeskus ja lippulaiva -tutkimuskeskuksessa. Peltoniemi on yksi tänä vuonna julkaistun teoksen Beyond the Nordic Welfare State – Extending Social Investments with Interventions toimittajista.
Vuoropuhelu: Anne Kallio, erityisasiantuntija, Vates-säätiö ja Kaisu John, projektipäällikkö, KVS-säätiö – Kun kohderyhmästä tulee yksilö – vuoropuhelu suomenkielisten konkarimiesten ja maahanmuuttajanaisten työllistymisestä (Kesto n. 20 min.)
Tässä ohjelmanumerossa syvennymme siihen, miltä työllistymisen tukeminen voi näyttää yksilötasolla. Jokaisen tilanne on erilainen, mutta seminaarin aiheen mukaisesti käännämme katseen myös siihen, mitä yhteistä keskusteltavaa voi olla hyvin erilaisten kohderyhmien kanssa työskennelleillä asiantuntijoilla.
Yksilönäkökulmaan pääsemme syventymään, kun seminaarilavalle nousevat KVS-säätiön Projektipäällikkö Kaisu John ja Vates-säätiön erityisasiantuntija Anne Kallio.
Ami-säätiön rahoittamassa KVS-säätiön pilottihankkeessa selvitettiin sitä, miten digiperustaitojen teho-opettamisen avulla voidaan tukea erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymistä. Hankkeen aikana koulutettiin 31 maahanmuuttajataustaista naista perusdigitaidoissa. Opetus toteutettiin yhdessä Monika-Naiset liiton kanssa. Opetuksessa käytettiin selkosuomea, jotta osallistujien kielitaito vahvistuisi käytännön tekemisen myötä.
Rahoittamassamme Vates-säätiön Konkarit töihin! -hankkeessa taas selvitettiin yli 55-vuotiaiden miesten työllistymistä edistäviä tekijöitä. Hankkeessa tehtiin muiden haastatteluiden ohella 16 konkarimiesten haastattelua. Haastateltavina oli erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä, sekä työnhakijoita että työllistyneitä.
Ilmoittaudu seminaariin ja tule kuulemaan, millaisia yhteisiä teemoja John ja Kallio nostavat esiin!
Seminaarin osa 2/2: Työllistymisen ratkaisut järjestelmä- ja yksilötason välissä
Paneelikeskustelu: Työllistyminen syntyy suhteissa – moniammatillisuutta ja rinnalla kulkemista, näytön paikkoja ja henkilökohtaisia verkostoja
(Kesto n. 40 min.)
Panelisteina:
Alexandra Malanin, projektikoordinaattori, Spring House Oy
Miikka Piiroinen, asiantuntija, etsivä nuorisotyö, Into – Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Emmi Lehtinen, väitöskirjatutkija, INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto
Kosar Naeemi, projektipäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Seminaarin toisessa osiossa tauon jälkeen syvennytään siihen, mitä ovat työllistymisen ratkaisut yksilö- ja järjestelmätason välissä. Seminaarin toisen osion avaavassa paneelissa käsitellään monipuolisesti Ami-säätiön rahoittamien hankkeiden toteuttajien ja tutkijoiden kanssa heidän tuloksiinsa perustuen sitä, miten työllistyminen syntyy suhteissa. Vaikka yksilön osaaminen, koulutus ja avoinna olevat työpaikat vaikuttavat työllistymiseen, lopputulokseen vaikuttavat käytännössä lukuisat sosiaaliset suhteet, joiden vaikutukset yksilön työllistymiseen voivat olla joko suoria tai epäsuoria.
Asiakastyössä rinnalla kulkeva työote on todettu tehokkaaksi ja se nouseekin usein esille, kun puhutaan toimivista ratkaisuista: rinnalla kulkien syntyy ihanteellisessa tapauksessa luottamusta tukea tarvitsevan asiakkaan ja häntä ohjaavan ammattilaisen välille. Toinen usein esiin nouseva, palveluverkostoon liittyvä ratkaisu on moniammatillisuus, jossa tärkeäksi taas nousevat yhteistyösuhteet palveluverkostoon liittyvien toimijoiden välillä. Miten moniammatillisuutta ja rinnalla kulkevaa työotetta voisi sitten edistää samaan aikaan?
Myöskään suhdetta työnantajiin ei voi tietenkään jättää huomiotta, kun puhutaan työllistymisestä. Työkokemuksen puute voi muodostua itseään ylläpitäväksi esteeksi myös tilanteessa, jossa työnhakijan koulutus ja osaaminen olisivatkin kunnossa. Miten työnantajien uskallusta tarttua mahdollisuuksiin voidaan vahvistaa? Entä millaisia yhteistyösuhteita tarvitaan palveluverkoston ja työnantajien välille, jotta näytön paikkoja työtä haluaville syntyisi enemmän?
Myös henkilökohtaisten verkostojen merkitys työllistymisessä kasvaa koko ajan. Samalla verkostoitumisen mahdollisuudet jakautuvat epätasa-arvoisesti. Jos omissa verkostoissa ei ole yhteyksiä työelämään, miten tätä eroa voidaan kuroa umpeen?
Näitä kysymyksiä tarkastellaan Potentiaali esiin! Työmarkkinoiden katveesta keskiöön -seminaarin paneelikeskustelussa Työllistyminen syntyy suhteissa – moniammatillisuutta ja rinnalla kulkemista, näytön paikkoja ja henkilökohtaisia verkostoja.
Tutustu alta Ami-säätiön rahoittamiin, NEET-tilanteessa oleviin nuoriin liittyviin hankkeisiin ja tutkimukseen, joiden toteuttajat nähdään seminaarilavalla panelisteina:
Emmi Lehtinen, väitöskirjatutkimus: Sosiaaliset verkostot nuorten työllistymisen edistäjinä
DIAK, Naisten aika -hanke: Nuorten romaninaisten koulutus- ja työllistymispolkuja vahvistetaan
Into ry, NEETHelsinki -hanke: NEETHelsinki -hanke: tilannekuvaa nuorten palvelujärjestelmästä
Spring House Oy, IPS-pilotti NEET-nuorille: IPS-Työhönvalmennus pääkaupunkiseudun NEET-nuorten tueksi
Riitta Seppänen-Järvelä, tutkimusprofessori, KELA ja Toni Kinnunen, tehtäväaluepäällikkö (Työllistymistä ja osallisuutta tukevat palvelut), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suhteista puhuttavimmat: Ensihavaintoja työnantajatutkimuksesta ja ajankohtaisia näkökulmia yhteistyöhön sote-palveluiden kanssa
(Kesto n. 20 min.)
Työnantajayhteistyö ja sen kehittäminen on kestoaihe, joka tietenkin nousee aina esille työllistymisestä puhuttaessa. Työnantajayhteistyön kehittämiseksi esimerkiksi palveluntuottajilla täytyy olla tietoa siitä, miten työnantajat kokevat olemassa olevat tukimuodot ja mikä edistäisi sitä, että erilaisissa tilanteissa olevat henkilöt saisivat mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään.
Aiheesta ollaan saamassa Työhönvalmennus -palvelun osalta pääkaupunkiseutukohtaista tietoa, kun KELA tutkii Ami-säätiön toimeksiantona kyselyin ja haastatteluin niin valmennettavien kuin työnantajien – erityisesti esihenkilöiden – näkökulmaa. Tutkimus selvittää esimerkiksi, miksi työnantajat lähtevät mukaan Työhönvalmennukseen, miten he kokevat Kelan tarjoaman tuen ja millaisena he näkevät esihenkilötyön roolin prosessissa. Se tuottaa tietoa myös Työhönvalmennukseen osallistuvien taustoista ja kokemuksista. Pääkaupunkiseutuun keskittyvä tutkimus on osa Kelan tutkimusyksikön toteuttamaa laajempaa Työhönvalmennus-palvelun tutkimusta (2025–2028), jonka rahoittaa Kela.
Tutkimusprofessori Riitta Seppänen-Järvelän kertoo seminaarissa ensihavaintoja tästä tärkeästä tutkimuksesta: miten tutkimusta toteutetaan ja mitkä näyttävät tällä hetkellä olevan keskeisimpiä avoimia kysymyksiä aihetta koskien? Mitä on odotettavissa?
Toinen kestoaihe työnantajayhteistyön kehittämisen lisäksi on sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö. Viime aikoina onkin ollut käynnissä aiheeseen liittyviä verkostohankkeita, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiiviisti mukana.
Pääsemme kuulemaan tuoreita näkökulmia yhteistyöhön sote-palveluiden kanssa, kun tehtäväaluepäällikkö Toni Kinnunen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta astuu seminaarilavalle. Kinnunen on mukana muun muassa TEKO-verkoston ja KEKO-hankkeen työssä – molemmissa hankkeissa tärkeänä tavoitteena on kehittää muiden palveluntuottajien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
Kelan toimeksiantona toteutettavaan tutkimukseen voit tutustua täällä: Tutkimus: Palkkatyöhön Kelan työhönvalmennuksella
Kysyttävää tapahtumasta? Ota yhteyttä Mari Oksaseen tai Anna-Maija Aaltoon: Yhteystiedot – Ami-säätiö
Ilmoittautumiseen