Ami-säätiö on toteuttanut kyselyn, jossa kartoitettiin pääkaupunkiseudun työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä pitkittyneen NEET-statuksen (eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien) nuorten tilanteeseen.
Ami-säätiö toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä pitkittyneen NEET-statuksen (eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien) nuorten tilanteeseen liittyvistä tietotarpeista, tutkimustiedon hyödynnettävyydestä sekä palveluiden ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Kysely kohdennettiin erityisesti työllisyyspalveluiden kehittämistehtävissä toimiville ja yhteistyömalleista vastaaville asiantuntijoille. Kaikkiaan saimme 12 vastausta, jotka jakaantuivat tasaisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan työllisyysalueiden osalta. Aihe kytkeytyy temaattisesti tiiviisti Ami-säätiön rahoittamaan NEET-tilanteessa olevien nuorten palveluekosysteemi Helsingissä 2025-hankkeeseen, ja käsittelenkin työllisyysaluekyselyn ja hankkeen välisiä tuloksia tulevassa blogikirjoituksessani.
Kyselyn tiivistelmä luettavissa täältä: neet-nuorten-tukeminen-tyollisyyspalvelut-paakaupunkiseutu-ami-saatio.pdf.
Hae hankerahoitusta!
NEET-nuoret
NEET on lyhenne englannin kielen sanoista Not in Employment, Education, or Training. Termiä käytetään kuvaamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuutta samanikäisestä väestöstä. Yleisimmin NEET-nuorista tai NEET-asteesta puhuttaessa tarkastellaan ikäluokkia 15–24 tai 15–29. Tilastollisesti NEET-nuoret voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään; työttömät, eläkkeellä olevat ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Muut työvoiman ulkopuolella olevat ovat henkilöitä, jotka eivät ole työssä, työttömiä työnhakijoita, opiskelijoita tai eläkeläisiä. NEET-nuorista tarkemmin Ami-säätiön infosivuilla.
Tiedon hyödynnettävyys
NEET-nuoria koskevaa akateemista tutkimusta tehdään laajasti eri tieteenaloilla Suomessa ja kansainvälisesti. Kysyimme työllisyysalueiden asiantuntijoilta, kuinka helposti he pääsevät käsiksi tällaiseen tutkimustietoon ja kokevatko he sen hyödynnettäväksi omassa työssään. Avovastauksista välittyi näkemys, että tutkimustieto ei tavoita käytännön työtä riittävästi, ja sen käytettävyydessä nähtiin olevan merkittävästi kehittämisen varaa. Itse termi NEET-nuoret herätti avovastauksissa pohdintaa, eikä termi ollut kaikilta osin tuttu.
Kysyimme myös, onko organisaatioissa käytössä toimivia malleja tai käytäntöjä tutkimustiedon hyödyntämiseen työllisyyspalveluissa. Vastausten perusteella nykyisissä malleissa on puutteita, tai niihin ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä, vaikka kiinnostusta olisikin.
Kysyimme vastaajilta, millaisista yhteistyömuodoista he kokisivat olevan eniten hyötyä tutkijoiden kanssa tehtävässä työssä. Vaihtoehtoina olivat webinaarit, työpajat, lyhyet asiantuntija-analyysit tai tietotiivistelmät päätöksenteon tueksi, seminaaripäivät, NEET-nuoria koskevaa ajankohtaistietoa kokoava sivusto sekä avoin “muu”-vaihtoehto. Vastaukset jakautuivat selkeästi kahden muodon välille: webinaarit ja erityisesti ajantasainen tietosivusto nousivat kiinnostavimmiksi. Muut vaihtoehdot eivät saaneet lainkaan kannatusta. Muutama vastaaja toi esille, että tieto tulisi olla helposti saatavilla ja siihen olisi mahdollisuus perehtyä ilman mittavaa ajankäyttöä.
Muissa Pohjoismaissa NEET-aste on selvästi Suomea ja erityisesti pääkaupunkiseutua – matalampi. Tämän havainnon pohjalta tiedustelimme myös, herättävätkö naapurimaissa kehitetyt ratkaisut kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Vastaukset olivat yksiselitteisen myönteisiä: kiinnostus muiden Pohjoismaiden toimintamalleihin on selvästi suurta. Muutama vastaaja toi lisäksi esille, että erityisesti Norjassa käytössä olevista NEET-nuoria tukevista malleista olisi kiinnostavaa saada lisätietoja, ja mahdollisesti saada hyviä käytänteitä myös Suomeen.
Tilastokeskuksen Ami-säätiölle toimittamien tietojen mukaan merkittävä osa pääkaupunkiseudun NEET-nuorista kuuluu niin sanottuun “tuntemattomien” ryhmään, sillä he eivät näy työttöminä työnhakijoina, aktivointipalveluiden asiakkaana tai esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevina. Kysyimme vastaajilta, koetaanko kaupungeissa olevan riittävästi ymmärrystä tästä ryhmästä, vai olisiko aihetta syventää tietoa ja tunnistaa ilmiötä tarkemmin. Vastaukset jakautuivat selvästi kahtia: noin puolet koki, että tietoa on riittävästi, mutta kyseistä ryhmää ei onnistuta tavoittamaan. Toinen puolisko puolestaan katsoi, että työllisyyspalveluissa ja kunnissa tulisi lisätä ymmärrystä tästä tuntemattomien ryhmästä ja sen taustatekijöistä. Vastausten eroavaisuuksia saattaa selittää myös konkreettinen työtehtävä työllisyyspalveluissa vastaajien välillä.
Taustatekijät
Kysyimme vastaajilta havaintojensa perusteella, mitkä ovat keskeisimmät syyt siihen, että osa nuorista ajautuu tilanteeseen, jossa työn ja koulutuksen ulkopuolella vietetty aika pitkittyy. Vastaajat toivat esiin monipuolisesti tekijöitä, jotka selittävät NEET-statuksen pitkittymistä. Useimmin mainittuja syitä olivat sopivien työpaikkojen puute ja siihen kytkeytyvä pitkään jatkunut heikko taloustilanne, päihdeongelmat, elämänhallintataitojen heikkous, haasteet työnhakuasiakirjojen laatimisessa sekä nuorten tavoittamisen vaikeus palveluiden piiriin.
Yhteistyö
Kysyimme myös työllisyysalueiden yhteistyöstä eri toimijoiden, kuten ELY-keskuksen, Kelan, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kanssa. Avovastauksista välittyi melko kriittinen kuva yhteistyön toteutumisesta käytännössä eri toimijoiden välillä. Useat vastaajat kuvasivat, että ELY-keskus on vuoden 2025 alusta lähtien ollut yhteistyökumppanina käytännössä “kadonnut”. Myöskään Kelan kanssa tehtävää yhteistyötä kuntoutuspalveluihin liittyen ei pidetty selkeänä, vaan pikemminkin byrokraattisena. Yhteistyön toimivuutta eri toimijoiden välillä arvioitiin asteikolla 1–5 (1 = heikoin, 5 = paras). Vastausten keskiö sijoittui arvoihin 2–3, mikä kertoo yhteistyön nykytilan olevan varsin heikko.
Kolmannen sektorin palvelut ja yhteistyön muodot tunnettiin, mutta niiden nähtiin olevan riittämättömiä vastaamaan NEET-nuorten tarpeisiin, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on huomattavan suuri.
Kysyimme myös työllisyyspalveluiden ja elinkeinoelämän välisestä yhteistyöstä nuoria koskien. Avovastauksissa tuotiin esille yhteistyötä olevan, mutta sen jäävän varsin pinnalliseksi. Avovastauksissa tuotiin esille esimerkkejä, joissa kuvattiin elinkeinoelämän edustajien saapuvan puhujiksi eri tilaisuuksiin, mutta konkreettisessa työnhakija-asiakkaita hyödyttävässä yhteistyössä olisi kehittämisen varaa melkoisesti.
Vastaajat toivat myös esille talous- ja velkaneuvonnan merkityksen nuorille ja kyseisen palvelun paremman integroimisen osaksi nuorten palveluja. Talous- ja velkaneuvonnan toivottiin olevan kiinteämpi osa esimerkiksi Ohjaamoiden toimintaa.
Haasteet
Pyysimme vastaajia arvioimaan, mitkä ovat nuorten näkökulmasta keskeisimmät pullonkaulat eri palveluiden välillä. Vastauksissa korostuivat erityisesti haasteet nuorten aktivointisuunnitelmien laatimisessa sekä jäykkä byrokratia työllisyyspalveluiden, sosiaalityön, työttömyyskassojen ja Kelan välillä. Vastauksissa tuotiin esille myös työllisyyspalveluiden resurssien puutteet, jotka vaikeuttavat yhteistyön toteutumista.
Kyselyssä tiedustelimme myös vastaajien näkemyksiä ryhmistä, jotka ovat erityisessä riskissä ajautua pitkittyneeseen NEET-tilanteeseen, kuten pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kysyimme, onko tarvetta syventää ymmärrystä näistä kohderyhmistä ja heidän tukemisen mahdollisuuksistaan työllisyyspalveluissa. Vastausten perusteella lisätiedon tarvetta ei nähty ensisijaisena, vaan painopisteen tulisi olla konkreettisissa ja aidosti vaikuttavissa toimissa näiden ryhmien tukemiseksi. Avovastauksissa kuvattiin, että valtaosa nykyisistä palveluista on näiden ryhmien kohdalla tehottomia ja uudenlaisia sekä aidosti vaikuttavia palveluita tarvitaan. Useat vastaajat toivat esille myös tutkimuksen tarpeen koskien eri palveluiden vaikuttavuuksia nuorten tilanteen kohentamiseksi.
Vieraskielisiin NEET-nuoriin liittyen vastaajat toivat esille, että keskeistä haasteen ratkaisemissa on kielitaidon kehittäminen, sillä heikolla suomen taidolla on hyvin vaikea kiinnittyä koulutukseen tai työelämään. Vastaajat toivoivat panostuksia erityisesti vasta maahan muuttaneiden ja nuorten vieraskielisten kotiäitien palveluihin sekä heidän saamistaan palveluiden piiriin.
Keskeiset havainnot kyselyn tuloksista
- Tutkimustiedon entistä paremmalle hyödyntämiselle on tarve, jotta työllisyyspalveluiden toimenpiteet saadaan vaikuttavimmiksi. Tutkimustieto ei sellaisenaan ole itseisarvo työllisyyspalveluissa, vaan sen hyödynnettävyys.
- Resurssihaasteiden koettiin vaikuttavan tutkimustiedon hyödyntämiseen työllisyyspalveluissa.
- Täysin tuntemattomalla statuksella olevien NEET-nuorten tilanteen tietotarpeista ristiriitaisia vastauksia. Puolet vastaajista kaipasi enemmän tietoa, toinen puolisko koki tietoa olevan tarpeeksi.
- Tutkimus koskien palvelupolkujen vaikuttavuutta koettiin erityisen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Tärkeä signaali tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.
- Asiantuntijoiden mukaan pitkittyneen NEET-statuksen taustalla on useita eri tekijöitä, joihin osaan työllisyyspalvelut voivat vaikuttaa, osaan ei.
- Yhteistyö muuan muassa Kelan, ELY-keskuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa vaatisi parannuksia.
- Talous- ja velkaneuvonnan toiminnot tulisi integroida nykyistä paremmin osaksi nuorten palveluita, esimerkiksi ohjaamoiden toimintaa.
- Ohjaamoiden toiminta sai positiivista palautetta eri kysymysten kohdalla ja toiveissa olikin ohjaamotoiminnan laajentaminen.
Kyselyn tulosten tiivistelmä.
Suosittelemme myös tutustumaan Ami-säätiön rahoittamaan hankkeeseen: NEET-tilanteessa olevien nuorten palveluekosysteemi Helsingissä 2025
Lue lisää aiheesta
- 9.9.2025 — Suunnanetsijä-blogi: Kaikki nuoret eivät pääse mukaan – minkä pitäisi muuttua? Ajatuksia työelämän esteistä ja mahdollisuuksista
- 2.6.2025 — Suunnanetsijä-blogi: Terveydentilan vaikutus täsmä- ja osatyökykyisten nuorten NEET-statukseen
- 6.1.2025 — Suunnanetsijä-blogi: Katse naapuriin, NEET-nuoret Ruotsissa
- 10.10.2025 Työpajan kooste: Minkälaisessa tulevaisuudessa voisimme parhaiten tukea täsmätyökykyisiä nuoria?
- 3.10.2024 — Suunnanetsijä-blogi: Nuorten polut kuntoon: Avain pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn?
- 19.1.2024 — Suunnanetsijä-blogi: NEET-nuoret – opiskelun ja työn ulkopuolella olevien tilanne korjattava
- 21.8.2025 — Uutiset: Miksi osa nuorista jää työn ja opintojen ulkopuolelle?
- 15.10.2024 — Uutiset: Nuorten koulutus- ja työpolkujen katkeamisiin etsittiin ratkaisuja asiantuntijavoimin
Olemme kiinnostuneita rahoittamaan kehittämishankkeita ja tutkimuksia, jotka kohdistuvat Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueille (ami.fi/avustukset).
Hae hankerahoitusta!
Suunnanetsijä on blogisarja, joka tarkastelee Pohjolan työmarkkinoiden ilmiöitä. Blogissa käsitellään valittuja teemoja, jotka kytkeytyvät Ami-säätiön ohjelmatyön painopisteisiin, tarjoten uusia näkökulmia ja syvempää ymmärrystä ajankohtaisista aiheista.