Suunnanetsijä-blogissa tarkastelemme kevätkaudella 2026 erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tarkastelu kytkeytyy Ami-säätiön ohjelmatyön muutostavoitteeseen, jossa painotetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien oppimisen vahvistumiseen. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten osaamisen kehittäminen ja oppimisen mahdollisuudet voivat tukea työmarkkinoiden kohtaantoa.
Joulukuun blogissa tarkastelin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä pääkaupunkiseudulla. Yksi keskeisimmistä ja samalla haastavimmista ryhmistä ovat pitkäaikaistyöttömät. Pitkäaikaistyöttömyys on ilmiö, joka kytkeytyy tiiviisti sekä yksilöllisiin että rakenteellisiin tekijöihin, ja sen seuraukset ulottuvat yksilön lisäksi koko yhteiskuntaan.
Tammikuun blogissa lähestyin pitkäaikaistyöttömyyttä koulutustason kautta. Tarkastelu osoitti, että koulutus on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka ennustaa työttömyyden pitkittymistä. Asiaa on avattu tarkemmin myös Työttömyysasteet Pohjolan pääkaupunkialueilla-selvityksessä.
Koulutus tuottaa suurimman lisäarvon siellä, missä lähtötaso on matalin
Tutkimusnäyttö vahvistaa, että aikuiskoulutus nostaa ansioita ja parantaa työllisyyttä, mutta nämä vaikutukset riippuvat huomattavasti henkilön koulutustaustasta. Suomessa on havaittu, että aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti korkeammat niillä, joilla on lähtökohtaisesti vain perusasteen koulutus, verrattuna esimerkiksi korkeakoulututkinnon jo suorittaneisiin.
Ami-säätiön valitsema muutostavoite onkin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin perusteltu. Tällä hetkellä koulutuspanokset kuitenkin usein kasautuvat jo valmiiksi koulutetuille, tätä ilmiötä kutsutaan koulutuksen Matteus-vaikutukseksi. Myös tutkimus viittaa siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksiin hakeutuvat ja niihin valikoituvat ovat keskimäärin jo valmiiksi kouluttautuneita ja motivoituneita, jolloin heidän edellytyksensä kiinnittyä työelämään ovat muita paremmat. Sama ilmiö näkyy myös pääkaupunkiseutua koskevissa tilastoissa, jotka julkaisimme aiemmassa blogissa Julkisen talouden näkökulmasta hyödyt ylittävät kustannukset useimmiten silloin, kun nimenomaan peruskoulutaustaiset nostavat koulutustasoaan. Siksi tavoitteemme vahvistaa juuri heikommassa asemassa olevien oppimista on välttämätön työmarkkinoiden kohtaannon korjaamiseksi.
Kun puhumme oppimisen vahvistumisesta, emme tarkoita vain todistuksia. Matalasti koulutetuille koulutus on tehokkain suoja työttömyyttä ja sen tuomia kerrannaisvaikutuksia vastaan:
- Työllisyys ja turva: Koulutusasteen nousu vähentää merkittävästi työttömyysjaksojen määrää ja lyhentää niiden kestoa.
- Pääsy ”hyviin työpaikkoihin”: Koulutus ennustaa parempaa pääsyä työpaikkoihin, jotka luovat vastakohdan prekaarisille työsuhteille, kuten vastentahtoiselle osa-aikatyölle.
- Hyvinvointi ja itsetunto: Oppiminen vähentää syrjäytymisriskiä ja parantaa koettua terveyttä sekä elämänlaatua.
Oppimisen esteet ovat usein ”arpia” menneisyydestä
Jos kouluttautuminen on kerran näin hyödyllistä, miksi kaikki eivät tartu mahdollisuuteen? Matalasti koulutettujen kohdalla vastassa on usein asenteellisia ja psykologisia esteitä (dispositional barriers). Monilla heikoimmassa asemassa olevilla on taustallaan negatiivisia kokemuksia peruskoulusta, jotka ovat jättäneet eräänlaisia ”oppimisarpia”. Heikosti koulutetuilla voi olla kynnys hakeutua perinteiseen, luokkahuonemuotoiseen opetukseen on korkea, koska se saattaa tuntua paluulta epäonnistumisten äärelle. Siksi muutostavoitteemme ei toteudu pelkästään tarjoamalla lisää kursseja. Tarvitaan uudenlaisia, joustavia malleja, jotka rakentavat oppijan identiteettiä uudelleen.
Tilastot peruskoulutetuista työttömistä
Pääkaupunkiseudun työmarkkinatilanne näyttää selkeästi tarpeen uudenlaisille ratkaisuille. Marraskuussa 2025 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa oli yhteensä 24 649 työtöntä työnhakijaa, joilla on vain perusasteen koulutus. Tämä määrä ei ole marginaalinen haaste, se on mittava potentiaalijoukko, joka tarvitsee toimivia polkuja työelämään ja toisen asteen tutkintoon.
Erityisen huomionarvoista on, että peruskoulutetut työttömät eivät ole homogeeninen ryhmä. Heistä suurin osa, 15 180 henkilöä eli 62 prosenttia, on suorittanut ylemmän perusasteen eli nykymuotoisen peruskoulun. He eivät siis ole koulujärjestelmän täysin ulkopuolelle jääneitä, vaan henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole päässeet tai pyrkineet jatkamaan toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Juuri tämä ryhmä olisi ensisijainen kohderyhmä integroidulle ammatilliselle koulutukselle.
Seuraavaksi suurin ryhmä koostuu 7 613 henkilöstä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai joiden koulutusaste on tilastoissa tuntematon. Tämä 31 prosentin joukko sisältää todennäköisesti sekä toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä että henkilöitä, joiden osaaminen ei näy muodollisina tutkintoina. Heille aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen voisi tarjota matalan kynnyksen reitin takaisin koulutukseen.
Pienin mutta samalla haavoittuvaisimman asemassa oleva ryhmä on 1 856 henkilöä, joilla on vain alempi perusaste eli alle yhdeksän vuotta koulutusta. Heille pelkkä ammatillinen koulutus ei välttämättä riitä, vaan he tarvitsevat samanaikaisesti sekä perustaitojen että ammatillisten taitojen vahvistamista.
Ratkaisuja kohtaantoon
Jotta heikoimmassa asemassa olevien oppiminen todella vahvistuisi, koulutuksen on oltava käytännönläheistä ja työelämään kytkettyä. Yksi kansainvälisesti menestyneimmistä malleista on I-BEST (Integrated Basic Education and Skills Training), jossa perustaitojen opetus integroidaan suoraan ammatilliseen koulutukseen. Tässä mallissa opiskelija ei joudu suorittamaan vuosia kestäviä esivalmistavia opintoja, vaan pääsee heti kiinni ammatilliseen tekemiseen, mikä lisää motivaatiota ja nopeuttaa valmistumista. Myös aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (RPL) on kriittistä, jotta työelämässä hankittu ”hiljainen tieto” saadaan osaksi muodollista pätevyyttä
Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ei ole varaa jättää tätä potentiaalia hyödyntämättä. Siksi tarvitsemme hankekentälle rohkeita kokeiluja ja pilotteja, jotka mahdollistavat heikoimmassa vain perusasteen suorittaneille henkilöille ammatillisen koulutuksen, huomioiden erilaiset oppimisen lähtökohdat. Samalla tarvitsemme tutkijoita mittaamaan, mitkä interventiot todella vahvistavat oppimista ja heikoimmassa asemassa olevien saamisen ammatillisen koulutuksen piiriin.
Huom! 📢
Hankerahoitus auki 1.4.2026 saakka! Kehitätkö ratkaisuja heikommassa asemassa olevien oppimisen vahvistamiseen? Tutustu tarkemmin Ami-säätiön ohjelmatyön painopistealueisiin ja hankerahoitukseen osoitteessa: https://ami.fi/avustukset/hankerahoitus/
Tutustu myös:
- Tietoa Pohjolan työmarkkinoista: Selaa keskeisiä työmarkkinamittareita ja aikasarjoja kaupungeittain ja tutustu raportteihin Suomen pääkaupunkiseudun kuntien työmarkkinatilanteen muutoksista kuukausi- ja vuositasolla.
- Tuore katsaus työttömyysasteista Pohjolassa näyttää selkeitä eroja pääkaupunkiseutujen välillä.